Lawrence Berkeleyn laboratorion (LBNL) tutkijat ovat kehittäneet materiaalin, jonka avulla piinanolangat johtavat lämpöä jopa 150 prosenttia nykyistä paremmin. Tämä voi johtaa viileämpiin ja siten myös suorituskykyisempiin mikropiireihin.
Yhdysvaltain energiaministeriön kansallisen uusiutuvan energian laboratorion (NREL) tutkijat ovat onnistuneet kehittämään aurinkokennon, jonka hyötysuhde on ennätykselliset 39,5 prosenttia. Tämä on kaikista tehokkain aurinkokenno, jota toimivat normaalin auringonvalon olosuhteissa.
Flash-muistiin perustuvien SSD-levyjen suorituskyky kasvaa tasaisesti. SK Hynix on nyt esitellyt Platinum P41 -levyn, jonka luku- ja kirjoitusnopeudet ovat 7000 ja 6500 megatavua sekunnissa. Satunnainen IOPS-lukunopeus on 1,4 miljoonaa, mikä saattaa olla tämän hetken nopein markkinoilla.
Hyvin monia kodin laitteita ja kodinkoneita halutaan nyt ohjata samaan tapaan kuin älypuhelinta. Mutta miten tällaisia käyttöliittymiä koodataan? Qt kertoo uudessa oppaassaan uusimmista käyttöliittymä- eli UI/UX-suunnittelun trendeistä.
Linux-ydin koodataan lähestulkoon kokonaan C-kielellä. C ja C++ tuovat mukanaan haavoittuvuuksia useille saiteille ja verkkosovelluksiin, koska niiden muistinhallinta on puutteellinen. Nyt käynnissä on hanke, jossa halutaan siirtyä avoimen koodin hankkeissa modernimpiin, turvallisempiin kieliin kuten Rust ja Go.
Koulujen valmistujaiset lähestyvät ja moni miettii elektroniikan hankkimista nuorille. Nyt tarjolla on monia hyviä vaihtoehtoja: Huawein FreeBuds 4 -napit saa 149 eurolla, jos muotoiltu malli miellyttää ja kumitutillisiin on tarjolla OnePlussan uudet Nord Budsit vain 49 eurolla. Molemmat perustuvat vanhaan tekniikkaan, sillä nappikuulokkeissa on alkamassa vallankumous.
OnePlus esitteli eilen uuden Nord 2T -puhelimen kyljessä uudet Nord Buds -kuulokkeet. Niiden ominaisuudet ja hinta vakuuttavat. Itse asiassa napit saavat kysymään, kuinka paljon tällaisista kuulokkeista kannattaa ylipäätään maksaa.
Rik Ferguson on tietoturvayhtiö Trend Micron tutkimusjohtaja. Pandemian aikana miehen johdolla laadittiin Project 2030 -raportti, jossa ennustettiin miehen tietoturva ja kyberrikollisuus on menossa. Tekoäly ja koneoppiminen tulevat laajasti myös kyberrikollisten käyttöön, eikä se ole millään muotoa hyvä uutinen.
OnePlussan mukaan vuosi sitten esitelty Nord 2 on ollut yhtiön myydyin puhelin Suomessa tänä vuonna. Trimmatulle Nord 2T:lle asettuu siis isoja odotuksia. Ominaisuuksiltaan uutuus näyttää vastaavan odotuksiin komeasti.
DIMECC:n Fairway-projektissa kehitetään tulevaisuuden väyläpalveluita. Eilen hankkeessa otettiin tärkeä askel, kun ESL Shippingin M/S Viikki ohjattiin Kokkolan satamasta väylälle. Samalla päästiin kokeilemaan eri järjestelmien soveltuvuutta etäluotsaukseen. Järjestelmiä testattiin rinnakkain tavallisen luotsauksen kanssa.
Aalto-yliopiston muotoilun ja teknillisen fysiikan laitoksen tutkijat kehittivät kolmivuotisessa Sun-powered Textiles -hankkeessa tavan liittää tekstiileihin aurinkokennoja niin että ne kestävät konepesua ja samalla piiloutuvat kankaaseen huomaamattomasti. Visiona on, että tulevaisuudessa työtakki keräisi itse esimerkiksi anturien tarvitseman energian.
Henkilöstön hallintaohjelmistoja kehittävä Nexthink on julkistanut raportin, jossa tutkittiin organisaatioiden tietokoneiden valmiutta siirtyä Windows 11 -käyttöjärjestelmään. Tulokset ovat Microsofitn kannalta hälyttäviä, sillä vain 40 prosenttia tutkituista 3,12 miljoonasta koneesta voidaan päivittää uuteen Windows-versioon.
Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt 8 miljoonan euron rahoituksen suomalaiselle Sensible 4 Oy:lle, joka on innovatiivinen robottiautojen teknologiaa kehittävä yhtiö. Rahoituksen avulla Sensible 4 saa kehitettyä valmiiksi Dawn-ohjelmistonsa.
Nokia on esitellyt uuden MX Boost -tekniikan, jonka avulla yksityisissä verkoissa voidaan yhdistää erilaiset radiotekniikoita ja taajuuksia kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi LTE-verkkoon voidaan yhdistää WiFiä.
Business Joensuun järjestämässä Start Me Up -kilpailun voittajaksi valittiin Itä-Suomen yliopiston ja Aalto-yliopiston soveltavan tutkimuksen yhteistyöllä kehitetty UCOT-ratkaisu. UCOT on grafeenipohjainen lähetin-vastaanotin, jonka valtteja ovat aiempaa tehokkaampi datan siirto, äärimmäisten lämpötilojen sieto sekä siitä johtuva pienempi tilantarve.
Elektroniikan suunnittelijat ja valmistajat ahkeroivat kehittääkseen ratkaisuja, jotka täyttävät nopeasti kasvavan sähköautoteollisuuden vaatimukset. Monet alan yritykset haluavat kehittää komponentteja tai järjestelmiä, jotka vievät sähköautot seuraavaan kehitysvaiheeseen ja nostavat näin koko EV-markkinat entistä kypsemmälle tasolle. Kaikkien tavoitteena on kasvattaa sähköautojen toimintamatkaa ja tuottaa näin lisäarvoa ajoneuvojen käyttäjille, OEM-valmistajille ja kuluttajille.
Joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolet kaikesta ohjelmakoodista tuotetaan nyt jonkinlaisen tekoälyavustimen tuella. Ohjelmistoyhtiö SmartBearin teknologiajohtaja Dan Faulknerin mukaan tämä ei aina tarkoita pelkästään nopeampaa ja parempaa koodia.