Teknologia23-messujen toinen päivä oli tuttuun tapaan selvästi ensimmäistä vilkkaampi. Esillä oli myös paljon suosittuja seminaareja. Sellaiseksi nousi energialavalla VTT:n Ville Tulkin esitys pienydinreaktoreista.
Tulkki toimii VTT:llä SMR- eli pienydinreaktoreiden tutkimusohjelman vetäjänä. Hänen mukaansa maailmalla on jo nyt noin 50 reaktoria, joista otetaan ulos sähkön lisäksi lämpöä. - Lämpöenergia syntyy reaktorissa uraanin tai plutoniumin haljetessa. Yleensä se muutetaan sähköksi, Tulkki muistutti.
Nyt käynnissä on kuitenkin globaalia kilpajuoksu, jossa kehitetään kaukolämmön tuotantoon sopivia modulaarisia pienreaktoreita. Tässä kisassa Suomi on ehkä hieman yllättäen vähintään kärjen tuntumassa. Hienoisessa johdossa kisassa on Kanada, jossa joustavan regulaation ansiosta kehitetään jo kovaa vauhtia BWRX-300 -kiehuvesireaktoria lämmöntuotantoon.
Tulkin mukaan pienreaktoreita kehitetään kolmella eri lähtökohdalla. Ensin on pääosin sähköntuotantoon kehitettävät reaktorit, toiseksi paikallista energiaa lähinnä teollisuuden tarpeisiin kehittävät reaktorit. Suomessa fokus on kaukolämpöä tuottavissa pienreaktoreissa.
- Kaukolämpö vaatii vain 100-asteista vettä, jolloin kaikki helpottuu. Ei tarvita korkeita paineita, Tulkki selvensi.
Osaltaan pienreaktoreilla voidaan meillä vastata käynnissä olevaan energiamurrokseen. Suurin osa hiilineutraaliudesta on tullut sähköistymisen ja biomassan polton myötä, mutta tähän sisältyy riskejä. - Jos kaikki lämmitys sähköistetään, vaaraksi tulee sähkön hinta.
Ydinvoima ei ole riippuvainen muusta sähköntuotannosta ja sen avulla voidaan vähentää bioenergian käyttöä. Laitokset olisivat kooltaan 50 megawatista muutamaan sataan megawattiin, kun Olkiluoto 3:n teho on 4500 megawattia.
Ville Tulkin mukaan aikajana suomalaiselle pienydinvoimalalle on seuraavat 15 vuotta. – Ihanteellista olisi, että voisi käyttää nykyistä infraa ja laitospaikkoja. Nykyisten lakien mukaan ei voi kaupunkien lähelle sijoittaa, mutta tämä on ehkä muuttumassa, Tulkki arveli.
Lämmönsiirto on kallista, joten siinä ollaan siirtymässä keskitetystä mallista hajautettuun. Tähän pienydinreaktori sopii Tulkin mukaan hyvin, tosin laitoksissa vaaditaan erittäin korkeaa turvallisuuden tasoa.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.