Teknologia23-messujen toinen päivä oli tuttuun tapaan selvästi ensimmäistä vilkkaampi. Esillä oli myös paljon suosittuja seminaareja. Sellaiseksi nousi energialavalla VTT:n Ville Tulkin esitys pienydinreaktoreista.
Tulkki toimii VTT:llä SMR- eli pienydinreaktoreiden tutkimusohjelman vetäjänä. Hänen mukaansa maailmalla on jo nyt noin 50 reaktoria, joista otetaan ulos sähkön lisäksi lämpöä. - Lämpöenergia syntyy reaktorissa uraanin tai plutoniumin haljetessa. Yleensä se muutetaan sähköksi, Tulkki muistutti.
Nyt käynnissä on kuitenkin globaalia kilpajuoksu, jossa kehitetään kaukolämmön tuotantoon sopivia modulaarisia pienreaktoreita. Tässä kisassa Suomi on ehkä hieman yllättäen vähintään kärjen tuntumassa. Hienoisessa johdossa kisassa on Kanada, jossa joustavan regulaation ansiosta kehitetään jo kovaa vauhtia BWRX-300 -kiehuvesireaktoria lämmöntuotantoon.
Tulkin mukaan pienreaktoreita kehitetään kolmella eri lähtökohdalla. Ensin on pääosin sähköntuotantoon kehitettävät reaktorit, toiseksi paikallista energiaa lähinnä teollisuuden tarpeisiin kehittävät reaktorit. Suomessa fokus on kaukolämpöä tuottavissa pienreaktoreissa.
- Kaukolämpö vaatii vain 100-asteista vettä, jolloin kaikki helpottuu. Ei tarvita korkeita paineita, Tulkki selvensi.
Osaltaan pienreaktoreilla voidaan meillä vastata käynnissä olevaan energiamurrokseen. Suurin osa hiilineutraaliudesta on tullut sähköistymisen ja biomassan polton myötä, mutta tähän sisältyy riskejä. - Jos kaikki lämmitys sähköistetään, vaaraksi tulee sähkön hinta.
Ydinvoima ei ole riippuvainen muusta sähköntuotannosta ja sen avulla voidaan vähentää bioenergian käyttöä. Laitokset olisivat kooltaan 50 megawatista muutamaan sataan megawattiin, kun Olkiluoto 3:n teho on 4500 megawattia.
Ville Tulkin mukaan aikajana suomalaiselle pienydinvoimalalle on seuraavat 15 vuotta. – Ihanteellista olisi, että voisi käyttää nykyistä infraa ja laitospaikkoja. Nykyisten lakien mukaan ei voi kaupunkien lähelle sijoittaa, mutta tämä on ehkä muuttumassa, Tulkki arveli.
Lämmönsiirto on kallista, joten siinä ollaan siirtymässä keskitetystä mallista hajautettuun. Tähän pienydinreaktori sopii Tulkin mukaan hyvin, tosin laitoksissa vaaditaan erittäin korkeaa turvallisuuden tasoa.
Litiumioniakkujen suorituskyky ja käyttöikä eivät riipu pelkästään itse kennosta, vaan ratkaisevassa roolissa on myös laturi. Väärä lataus voi heikentää kapasiteettia, lyhentää elinikää tai pahimmillaan vaarantaa turvallisuuden. Oikein valittu laturi ja latausstrategia taas varmistavat, että akku toimii luotettavasti vuodesta toiseen – ja jopa kymmeniä prosentteja pidempään.