DNA on ottanut käyttöön virtuaalisissa privaattiverkoissa hyödynnettäviä alueellisia asiakasliikenteen yhdyspisteitä kahdeksalla eri paikkakunnalla ympäri maan. Kun datan ei tarvitse liikkua Helsingin kautta, jokaisessa datapaketissa säästetään viisi millisekuntia. Joskus sen merkitys voi olla ratkaisevan tärkeä.
DNA:n virtuaaliset privaattiverkot toimivat ohjelmisto-ohjatusti olemassa olevan 5G-verkon päällä. Teknisen johtajan Ville Virtasen mukaan yhteyspisteen tuominen käyttäjien lähelle vähentää viivettä aina mobiiliteknologia sukupolvesta riippumatta. - Esimerkiksi kahden Jyväskylässä olevan mobiilin välisen liikenteen ei tarvitse kulkea esim. Helsingin kautta, eli viive pienenee noin 5 millisekunnin verran jokaiselle datapaketille ja osalle asiakkaidemme käyttötapauksista tämä on todella merkityksellistä.
- Eräässä ambulansseja koskevassa tapauksessa privaattiverkkomme korjasi hitauden, jonka syynä oli tietojärjestelmän vaatimat peräkkäiset tietokantakyselyt. Dataa liikkui siis tietokannan ja ambulanssin välillä edestakaisin, jolloin pienikin viive yhteydessä saattoi moninkertaistaa lopullisen viivästyksen. Nopeasti toimiva privaattiverkko voi siis kriittisessä tilanteessa pelastaa jopa hengen, kun potilastiedot tarvitaan vauhdilla.
Virtasen mukaan vastaavia kovia vaatimuksia verkon viiveettömälle tai paikalliselle toiminnalle on terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi turvallisuuden, teollisuuden automaation, kaivosten, tehtaiden ja älyliikenteen puolella. Mahdollisia käyttökohteita privaattiverkoille on siis valtavasti.
Virtuaalisten privaattiverkkojen rakentamista ei ole tarpeen kytkeä ns. toisen polven 5G eli SA-arkkitehtuuriin, sillä viive hyöty saadaan myös 5G NSA:ssa ja jopa 4G:ssä. - Tämä helpottaa asiakkaiden tarpeiden täyttämistä heti, koska heidän ei tarvitse odotella turhaan päätelaitteiden ominaisuuksien kehittymistä tai vaihtaa jo asennettuja laitteita uusiin. Näin käyttöönottokin sujuu huomattavasti nopeammin sekä vaivattomammin, Virtanen kertoo.
Toteutuksen mahdollistavat asiakasliikenteen yhdyspisteet valmistuivat vuoden 2022 aikana Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Vaasassa, Turussa ja Oulussa. Hajautettujen yhdyspisteiden ansiosta virtuaalisia privaattiverkkoja voidaan nyt rakentaa laajasti eri puolille maata.
- Nämä kaupungit ovat valikoituneet datakeskusten sijainniksi ensisijaisesti kysynnän perusteella. Ne asettuvat myös alueellisesti eri puolille Suomea, joten voimme palvella niiden kautta jo erittäin laajoja alueita ilman, että etäisyys yhdyspisteeseen kasvaa liian suureksi. Meillä on tietysti mahdollista tuoda asiakkaalle oma yhdyspiste mihin vain, missä on sähköä ja sopiva tila, joten myös hyvin paikalliset ratkaisut onnistuvat tarvittaessa. Hienointa ratkaisussa on, että julkisessa verkossa käytettävä arkkitehtuuri on skaalattavissa aina yritystasolle asti, Virtanen summaa.
Virtasen mukaan ohjelmisto-ohjattu privaattiverkko myös parantaa julkisen verkon taajuustehokkuutta. - Kun datan reitti on optimaalinen, vapautuu tilaa muulle käytölle. Jos tietyt taajuudet olisivat vain privaattikäytössä, ne olisivat samalla pois muusta käytöstä. Näin emme joudu lohkomaan kiinteitä taajuusalueita privaattiverkkokohtaisesti ja pystymme tarjoamaan nopeat yhteydet kaikille käyttäjille. Lisäksi, kun data reititetään radioverkosta eteenpäin optimaalisesti, vapautuu tilaa muulle käytölle seuraavissa verkkoelementeissä ja asiakasdata voidaan pitää halutulla maantieteellisellä alueella.
Julkisessa mobiiliverkossa data joutuu toisinaan kulkemaan fyysisesti pitkän matkan verkon solmupisteisiin, joista liitytään erilaisiin datapalveluihin. Tällaisia keskitettyjä solmukohtia on Suomessa vain muutama, joten data voi kulkea jopa tuhansia kilometrejä, vaikka kyseessä olisi viestintä kahden vierekkäisen laitteen välillä. Solmukohdat ovat kuitenkin välttämättömiä, sillä niissä yhdistyvät esimerkiksi eri operaattoreiden verkot. Käyttäjälle suuri etäisyys solmupisteeseen saattaa näkyä sovelluksen hitaana vasteena ja pidempinä latausaikoina.
Privaattiverkossa data ei sen sijaan liiku fyysisesti kuin aivan välttämättömän matkan. Tähän viitataan termillä reunalaskenta. - Datan käsittely tapahtuu asiakasverkon reuna-alueilla, paikallisesti. Tiedonkäsittely nopeutuu ja on myös tietoturvallisempaa. Kaikki tapahtuu siis paikallisesti, eikä datan tarvitse käydä pilvessä – eli mahdollisesti hyvinkin kaukana sijaitsevissa datakeskuksissa, Virtanen päättää.
Kuva: DNA:n Lahden yhdyspiste.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.