Suomalaiset tekevät valokuituverkon hankintapäätöksiä vajavaisilla tiedoilla, selviää tammikuussa tehdyssä kyselytutkimuksessa. Vain kolmasosa tietää, mitä avoin valokuituverkko tarkoittaa.
Ihmisillä ei ole kovin syvällistä käsitystä siitä, miten eri valokuituverkkojen toimintaperiaatteet eroavat toisistaan, vaikka hankinta tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin ja verkkojen toimintaperiaatteet sitovat asiakasta vuosikymmeniä. Tämä selviää Valokuitunen Oy:n tammikuussa YouGovilla teettämästä tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan suomalaisilla ei ole kovin paljon tietämystä kodin kiinteissä nettiyhteyshankinnoissa. Kuitenkin kuluttajien valokuituhuumasta kertoo esimerkiksi se, että valokuituyhtiöt investoivat lähivuosina valokuituinfraan arvioiden mukaan yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Kyselyssä suomalaisista 30 prosenttia sanoo, että valokuituhankinnoissa oman ymmärryksen rajallisuus on ärsyttävää ja haastavaa.
Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kauniston mukaan nyt rakennetaan yhteiskunnallisesti äärimmäisen merkittävää infraa suuressa mittakaavassa, missä kuluttajan valinnat ohjaavat, millaisia verkkoja Suomeen rakennetaan. – Silti kuluttajat tekevät päätöksiä vajavaisilla tiedoilla ymmärtämättä täysin, miten kauaskantoisia vaikutuksia omilla päätöksillä on, Kaunisto toteaa.
Kyselyn mukaan suomalaisilla ei ole kovin paljon tietämystä valokuituverkkojen eriävistä toimintaperiaatteista. Ymmärrys ei ole lisääntynyt verrattuna viime toukokuuhun, kun asiasta kysyttiin edellisen kerran. Silti valokuitukauppa käy kuumana ympäri vuoden.
- Asiakas ostaa valokuidun ymmärtämättä, mihin sitoutuu, kuinka moneksi vuodeksi ja rajoittaako hänen sopimuksensa omaa valinnanvapautta kodin nettipalveluissa.
Vain kolmasosalle suomalaisista on selvää, mitä avoin valokuitu tarkoittaa. Kauniston mukaan nimenomaan valokuituinfrassa yksi keskeisimmistä asioista on ymmärtää, että verkon voi rakentaa joko avoimeksi tai suljetuksi. Tällä rakenteella on merkittävä ero kuluttajalle.
- Avoimessa valokuituverkossa kuluttaja ei ole sidottuna yhden operaattorin hintoihin ja palveluun. Hän voi aina kilpailuttaa nettiliittymää ja vaihtaa palveluntarjoajaa eikä vaihtojen määrälle ole rajoituksia, kun taas suljetussa verkossa tätä mahdollisuutta ei ole. Vaikka valokuitu on infrarakentamista, asiakkaille ei ole yhdentekevää, millä mallilla vuosikymmeniä käytössä oleva infra rakennetaan. Harva suomalainen muistelee kaiholla niitä aikoja, kun sähkösopimuksen pystyi hankkimaan vain oman alueen siirtoyhtiöltä. Valokuituinfraa ei pidä rakentaa palvelumonopolien varaan, Kaunisto sanoo.
Kyselyn mukaan enemmän kuin kaksi kolmesta (71 %) suomalaisesta on sitä mieltä, että verkon omistaja on hyvä tietää ennen kuin tekee kotinsa valokuituyhteyden hankkimisesta päätöksen. Kysyttäessä siitä, onko oman kodin nettiyhteyden tarjoavan yrityksen omistuspohjan tietäminen tärkeää, puolet vastanneista piti sitä tärkeänä. Vain joka kymmenes (10 %) ei pidä asiaa merkityksellisenä.
YouGovin kyselyyn vastasi 1003 suomalaista.
IGBT on pitkään ollut teollisuuden tukipilari, joka yhdistää suuren tehon yksinkertaisiin ohjaustapoihin. Uuden polven IGBT7-teknologia on saanut merkittäviä parannuksia verrattuna aiempiin sukupolviin: alhaisempi myötäjännite, suuremmat nimellisvirrat, ylikuormituskapasiteetti 175°C asti, tarkempi dv/dt-säätö ja laadukkaampi suojadiodi.
