Suomessa on totuttu siihen, että kännykän pitää kuulua kaikkialla ja internetin toimia jopa junissa. Moniin tiloihin radioaallot eivät kuitenkaan pääse. Tämä ongelma korjataan niin sanotulla DAS-tekniikalla (Distributed Antenna System) eli sisätilapeitolla.
Tietoliikenne- ja mittauslaitteita maahantuovan Orbiksen mukaan radiosignaalien heikkoon läpäisyyn on useita syitä. Tällaisia ovat esimerkiksi metallilla vahvistettu seinärakenne tai selektiivilasit, joilla tavoitellaan tehokasta lämmöneristystä.
Ongelma ei koske vain tavallisia matkapuhelimia. Myös viranomaisten Virve-verkon pitäisi toimia kaikkialla maan päällä ja alla. Yleisradiolla on puolestaan lakisääteinen velvollisuus varmistaa viranomaistiedotteiden kuuluvuus radioteitse vaikka maantietunneleissa.
Sisäverkko ratkaisee ongelman
Radiosignaalien kulku hankaliin sisätiloihin varmistetaan periaatteessa yksinkertaisella tavalla: napataan halutut taajuudet eri tukiasemilta, syötetään ne toistimiin ja välitetään sitten edelleen sisäantenneilla. Järjestelmän käytännön toteutus vaatii kuitenkin kalliita erikoiskomponentteja ja huolellista suunnittelua, koska välitettäviä taajuuksia on paljon ja tehot suuria.
Taajuusalueet eivät saa häiritä toisiaan, ja takaisin tukiasemiin palaavan signaalin tason tulee olla sopiva, jotta tukiasema ei tukkeudu. Orbiksen edustamat Huber+Suhner ja Microlab ovat erikoistuneet sisäpeittoverkkojen teknologiaan. Orbis pystyykin tarjoamaan kaikki sisäpeittoverkkoon tarvittavat komponentit, sillä sovelluskohtaisesti räätälöidyt valmiskaapelit Orbis valmistaa omalla tehtaallaan.
Signaali monesta lähteestä
Täydellisen sisäpeittoverkon saamiseksi kiinteistöön asennetaan useita antenneja, koska eri puhelinoperaattoreilla ja viranomaisilla on kullakin omat tukiasemansa ties missä. Antennit ovat tehokkaasti suuntaavia, jotta kahteen suuntaan kulkeva signaali olisi mahdollisimman laadukas. Signaali voidaan tuoda myös kiinteistöön kaapeleilla, jotka nykyään ovat pääsääntöisesti valokuitua.
Sisätilojen antenniverkko on erittäin laajakaistainen ja kattaa esimerkiksi Virven, 450 megahertsin verkon ja kaikkien matkapuhelinoperaattoreiden taajuusalueet. Mukana on yhä useammin myös kiinteistön oma wlan-verkko.
Antennit ovat yleensä pistemäisiä, muotoilultaan palohälyttimen näköisiä pieniä laatikoita. Käytävämäisissä tiloissa ja tunneleissa antenneiksi asennetaan mielellään niin sanottuja säteileviä kaapeleita, jotka voidaan usein sijoittaa näkymättömiin välikaton alle.
Myös sairaaloihin
Verkkojen komponentit ovat parantuneet niin, että sisäpeittoverkkoa voidaan turvallisesti käyttää jopa sairaaloissa, joissa matkapuhelimet perinteisesti ovat olleet kiellettyjä. Vahvan sisäverkon etu on siinä, että matkapuhelimien tarvitsee käyttää hyvin pientä tehoa. Tällöin ne säteilevät vähemmän, ja myös akun toiminta-aika pitenee.
Matkaviestimien huono kuuluvuus uusissa taloissa on ollut jo pitkään ihmettelyn aihe. Uusissa asuinrakennuksissa painotetaan ennen muuta ekologisuutta, jonka tuomat selektiivilasit vaimentavat tehokkaasti radioaaltoja. Toinen radioaaltojen kannalta ongelmallinen materiaali on alumiinipohjaisella höyrysululla vuorattu uretaanieriste.
Hyvästä lämmöneristyksestä kukaan ei halua tinkiä, joten kiinteistöjen suunnittelijat joutuvat jo miettimään valmiutta sisäpeittoverkolle. Lainsäätäjälläkin on matkaviestimien kuuluvuudesta omat vaatimuksensa, joiden täyttämiseksi esimerkiksi sairaanhoitopiirien ja kauppakeskusten on otettava selvää sisäpeittoverkkojen tarpeellisuudesta kaikissa kiinteistöissään.
Teksti: Pentti Niemi
Suojattu flash-muisti tarjoaa verkkoon liitetyille laitteille ja järjestelmille laitteistopohjaisen suojauskerroksen ja täyttää NIST SP800-193 -ohjeistuksen mukaiset häiriönsietovaatimukset. Muistipiireihin erikoistuneen Winbondin kehittämä suojattu flash-piiri on myös suoraan korvaava ja täysin yhteensopiva tavanomaisten NOR-flash-piirien kanssa.