Nokia yllätti monet tänä aamuna kertomalla, että Fortumin pääjohtaja Pekka Lundmark korvaa nykyisen pääjohtaja Rajeev Surin. Lundmark on vanha nokialainen, mutta nyt johdettavaksi tulee yritys, joka on ongelmissa keskeisessä osaamisessaan. Lundmarkilta odotetaan paljon.
Surin johdolla Nokia on viime vuodet pyrkinyt lähinnä tulemaan tuloskunnollisesti paremmaksi. Tämä on varmaan miellyttänyt omistajien toiveita, mutta samalla panostus välttämättömään 5G-kehitykseen ei ole osunut täysin maaliinsa. Eikä jatkuva säästäminen ole ovin hyvin näkynyt Nokian osakkeen kurssissakaan.
Nokian tämän hetken vaikeudet kulminoituvat tukiasemien ReefShark-kantaajuusprosessoriin, jonka hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa esitteli Barcelonan Mobile World Congressissa kaksi vuotta sitten. Piirin piti mahdollistaa tehokkaammat ja edullisemmat 5G-tukiasemat, mutta vuoden 2019 lopulla vain kymmenesosa AirScale-tukiasemista lähti asiakkaille ReefShark-piirillä.
Tästä epäonnistumisesta vastuun kantoi jo viime vuonna Alcatelilta tullut Marc Rouanne, mutta osa vastuusta kuuluu myös Siilasmaalle. Hän siirtyykin syrjään huhtikuun yhtiökokouksessa. Tilalle tulee Sari Baldauf Jorma Ollillan vanhasta ”dream teamista”.
Nyt vastuu Nokian noususta 5G:n huipulla nojaa ennen kaikkea Pekka Lundmarkin ja mobiiliverkkojen johtajan Tommi Uiton käsissä. Uiton johdolla yhtiö alkoikin jo viime vuonna panostaa tuotekehitykseen lisää sekä rahalla että palkkaamalla uutta väkeä. Tukiasemaprosessorin saaminen kuntoon on kuitenkin varsin hidas prosessi ja Nokia joutuu käyttämään pitkään kalliimpia FPGA-piirejä. Tämän takia yhtiöllä on vaikea kisata kannattavasti Ericssonin tai Huawein kanssa ainakaan tänä vuonna.
Lundmark aloittaa toimitusjohtajana syyskuun alussa. Risto Siilasmaan mukaan Lundmarkin tärkeimpiä tehtäviä tulevat olemaan ”strategian selkeyttäminen, operatiivisen toiminnan parantaminen sekä vahvan taloudellisen tuloksen luominen”. Näistä ensimmäinen on selkeästi se, joka Rajeev Surin 10-vuotisen johtajakauden lopulla on ollut eniten hukassa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
