Suomesta Euroopan patenttivirastolle vuonna 2020 jätettyjen patenttihakemusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 11,1 prosenttia. EPOn tilastoissa suomalaiset ovat väkilukuun suhteutettuna viidenneksi ahkerimpia patentoijia.
Suomalaiset jättivät viime vuonna EPOon 1895 patenttihakemusta. Kasvu oli nopeampaa kuin missään muussa Euroopan maassa. Miljoonaa asukasta kohti suomalaiset jättivät 340 hakemusta. Tämän listan selvä ykkönen on Sveitsi, jossa jätetään 966 hakemusta miljoonaa asukasta kohti.
Suomalaisten hakemuten kasvu perustuu suurelta osin teknologiatoimialan eli digitaalisen viestinnän 36,7 prosentin nousuun. Myös tietotekniikka-alalla laadittiin selvästi enemmän suomalaispatentteja (+ 18,6 prosenttia). Kolmanneksi eniten suomalaiset jättivät patenttihakemuksia pakkaustekniikassa.
EPO:n patenttihakemusten kokonaismäärä pysyi vuonna 2020 hyvin vakaana. Laskua edellisvuodesta oli 0,7 prosenttia. EPO vastaanotti yhteensä 180 250 patenttihakemusta, mikä oli hieman alle vuonna 2019 saavutetun ennätystason (181 532). Hakemusmäärissä johtavat maat olivat Yhdysvallat, Saksa, Japani, Kiina ja Ranska.
Viime vuonna Nokia jätti 826 hakemusta, mikä on 12,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Nokia pysyi ylivoimaisesti Suomen aktiivisimpana patenttihakijana ja sijoittui EPO:n suurimpien hakijoiden joukossa 16. sijalle. Suomen rankingissa Nokian jälkeen listalla olivat Kone (105 hakemusta), Valmet (65), Stora Enso (43) ja VTT (35), joka nousi kärkiviisikkoon jo toista kertaa peräkkäin.
Kuvassa näkyvät ne toimialat, joilta jätettiin EPOon eniten hakemuksia. Lääketiede, digitaalinen viestintä ja tietotekniikka ovat listan kärjessä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
