Tehoelektroniikkaan keskittyvä ETNdigi-lehti on viimeisiä piirtoja myöten valmis ilmestymään huomenna perjantaina. Alue on mitä kiinnostavin, sillä se vaikuttaa niin moniin laitteisiimme puhelimestamme tulevaan sähköautoomme. Ei siis ihme, että Lübeckin teknillisessä korkeakoulussa kehitetty pikalataustekniikka oli huhtikuun luetuin uutisemme.
Lübeckin tutkijoiden kehittämällä tekniikalla voitaisiin esimerkiksi Nissan Leafin 40 kilowattitunnin akku voitaisiin ladata muutamassa minuutissa. Tutkijat pyrkivät jatkossa jopa 1000 kilowatin lataustehoon.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että isonkin ajoneuvon akun voisi ladata täyteen minuuteissa. Tämä poistaisi suurimman esteen sähköautoilun tieltä. Normaalista sähköpistokkeesta latauskapasiteetti on tyypillisesti 22 kW, kun taas tasavirtaisten pikalatausasemien teho on parhaimmillaan noin 350 kW.
Lübeckin teknisen korkeakoulun pikalatausteknologian takana ovat elektroniikan professori Roland Tiedemann ja hänen tutkimusapulaisensa Clemens Kerssen tiimeineen. Heidän tavoitteenaan on suunnitella latausasema teknisesti siten, että useita sähköajoneuvoja voidaan ladata samanaikaisesti ja nopeasti.
Tiimi on jo kehittänyt täysin toimivan prototyypin. Se voi ladata testiajoneuvon – jollaisena toimii BMW i3 - 100 kilowatin teholla alle puolessa tunnissa. Clemens Kerssenin mukaan protolatauslaitteisto ei toimi vielä lähelläkään täyttä tehoaan.
Mikäli akut ja kaapelit suunnitellaan oikein, voidaan auton akustoa ladata jopa 1000 kilowatin teholla. Saavuttaakseen 1000 kW:n tehon ilman verkon ylikuormitusta tutkijat ovat kehittäneet sähköenergian puskurivarastointia. Jos liitetään 400 kilowatin laturi verkkoon, katulamput sammuvat. Tätä puskuriakkua kehitetään Fraunhofer-instituutin piiritekniikan tutkimuslaitoksessa.
Tällä hetkellä proton teho on 100 kilowattia. Tähän tutkijat eivät ole tyytyväisiä, vaan ensiksi tavoitellaan 400 kilowatin tehoa ja lopulta 1000 kilowatin latausta. Tarkoitus on myös pystyä lataamaan tällä teholla kymmentä sähköautoa samanaikaisesti ilman, että sähköverkko horjuu.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
