DNA ilmoitti elokuussa 2021 ajavansa 3G-verkkonsa alas Suomessa ja samalla yksi mobiiliteknologian aikakausi tulee päätökseen. Mutta miksi operaattori ajaa alas 3G-verkon, muttei vanhempaa GSM-verkkoa? DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen selventää.
- Syy on siinä, että Suomen päätelaitekannassa on vielä pieni joukko vanhoja laitteita, jotka tukevat vain 2G-tekniikkaa, kun sen sijaan kaikki 3G-laitteet tukevat myös 2G-tekniikkaa. 2G on siis 3G:tä joustavampi tekniikka saattamaan loppuun asti vanhalle tekniikalle perustuvien laitteiden elinkaaren. 3G-verkon sulkeminen ei siis täysin lopeta vanhojenkaan laitteiden toimimista, kuten 2G-verkon sulkeminen tekisi, Väisänen avaa.
Syy siihen, miksi Suomessa voidaan luopua vanhasta teknologiasta ja ottaa nopeasti käyttöön uutta, johtuu suomalaisesta erityispiirteestä, jolle aikoinaan maailmalla jopa naureskeltiin. Suomen mobiili- ja verkkoteknologian historia on pitkä ja meillä on muihin verrattuna ollut aina poikkeuksellinen hinnoittelumalli.
3G:n myötä 2000-luvun alussa markkinoille tulivat ensimmäiset älypuhelimet ja mobiilidataa alettiin ensimmäistä kertaa pitää vakavasti otettavana innovaationa: puheluiden sijaan laitteita alettiin suunnitella data ja applikaatiot edellä.
- Muutos oli suuri, kun päätelaitteisiin alettiin kehittää sovelluksia eri tarpeisiin. Sovellusten myötä myös mobiilidatan tarve alkoi kasvaa ennen näkemättömällä tavalla, Väisänen summaa.
- Suomessa omaksuttiin muista maista poikkeava hinnoittelumalli, jossa liittymän hinta perustui liittymän nopeuteen eikä kulutettuun datamäärään. Tämä asiakaslähtöinen hinnoittelumalli johti siihen, että kuluttajat tottuivat käyttämään mobiilidataa kaikkialla, kun asiakkaiden ei tarvinnut pelätä yllätyslaskuja mobiilidatan käytöstä.
Tällä on ollut oma vaikutuksensa Suomen markkinoihin. Suuret datamäärät mobiiliverkoissa ovat johtaneet siihen, että suomalaiset operaattorit joutuvat hyvin etupainotteisesti investoimaan verkkojen laatuun ja uusimpiin teknologioihin. Suomessa aikoinaan käyttöönotettu nopeuspohjainen hinnoittelumalli selittää, miksi suomalaiset käyttävät huomattavasti enemmän mobiilidataa kuin muu maailma.
Kun 4G rantautui Suomeen 2010-luvulla, suurin muutos oli, että mobiiliverkko nopeutui entisestään ja verkon viive pieneni. Tämän myötä esimerkiksi suoratoistopalvelut ja sosiaaliset median palvelut tulivat mahdollisiksi. Lisäksi tämä mahdollisti koteihin entistä laadukkaamman laajakaistayhteyden mobiiliverkon välityksellä.
- Suomessa koko maan kattava 4G-verkko rakennettiin nopeammin kuin monissa muissa maissa ja kuluttajat omaksuivat uuden teknologian nopeasti. Suomalaiset operaattorit jatkoivat 3G-ajalta tutuksi tulleella nopeuteen perustuvalla kiinteällä hinnoittelulla. Lähes kaikkialla muualla maailmassa jatkui vallitsevana mallina datan kulutukseen perustuva hinnoittelu. Muualla maailmassa kuluttajat hakeutuvat aina kun mahdollista käyttämään vapaita wifi-verkkoja säästääkseen mobiilidataa ja saadakseen parempaa palvelun laatua. Suomessa kuluttajat mieluummin ottavat wifin pois päältä, koska mobiiliverkosta saa yleensä luotettavamman yhteyden ilman lisämaksua, Väisänen perustelee.
Väisäsen mukaan 5G tuo mukanaan monia uusia ominaisuuksia, joita ei aiemmissa mobiiliteknologioissa voitu toteuttaa. Aiemmin haasteena on ollut esimerkiksi se, että liittymän nopeus hidastuu, kun ihmiset katsovat suoratoistopalveluja yhtä aikaa monilta päätelaitteilta. 5G:ssä osa kapasiteetista voidaan varata tiettyä käyttöä varten.
- Nopea teknologinen kehitys mahdollistaa myös vanhasta teknologiasta luopumisen saumattomasti. Esimerkiksi viime vuonna DNA:n 3G-verkossa, josta olemme luopumassa vuoden 2023 loppuun mennessä, siirrettiin enää vain noin kaksi prosenttia mobiilidatasta. Tämän myötä resursseja vapautuu 4G- ja 5G-yhteyksien käyttöön, mikä mahdollistaa entistä paremman asiakaskokemuksen tulevaisuudessa.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
