Jos 5G-yhteys on erinomainen, pääsee nykyisissä suomalaisverkoissa parhaimmillaan useisiin satoihin megabitteihin sekunnissa. Tämä on etananvauhtia tuleviin 6g-yhteyksiin verrattuna, ainakin mikäli kiinalaisen laboratorion uutisista voi mitään päätellä.
Valtion alaisen Purple Mountain Laboratoriesin testissä oli terahertsitaajuuksilla eli yli 300 gigahertsissä onnistuttu siirtämään dataa 206,25 gigabittiä sekunnissa. Tämä olisi jopa sata kertaa nopeammin kuin nykyisissä 5G-verkoissa.
Tällä nopeudella koko Marvelin elokuvakirjasto – yli 59 tuntia – voitaisiin ladata verkon yli 4K-resoluutiolla 16 sekunnissa.
6G-tekniikkaa tutkitaan ahkeraan eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Markkinoille tekniikan on arvioitu tulevan vuoden 2030 tienoilla.
Nykyisten 5G-verkkojen käyttöönotto alkoi vuonna 2019. Eniten tukiasemia on Kiinassa, jossa luku oli marraskuussa 2021 noin 1,4 miljoonaa.
Kiinalaistutkijoiden ennätyksestä uutisoi South China Morning Post -lehti.
Suomi kohisee tällä hetkellä siitä, mitä pääministeri on tehnyt vapaa-ajallaan. Analyyseissä on keskitytty jopa videon äänen spektrianalyysiin. Pian tälle analyysille ei ole tarvetta. Deepfake-videoiden tuotanto on kovassa kasvussa.
Nvidia ei saanut ostaa englantilaislähtöistä Arm-yritystä, joka hallitsee edelleen kännyköiden ja sulautettujen sovellusten prosessorien markkinaa. Kun katsoo Arm:n viimeistä vuosineljännestä, Nvidian kiinnostuksen ymmärtää.
Nokia ilmoitti testanneensa onnistuneesti 600 gigabitin kuituyhteyttä Telekom Serbian ja MTEL:n optisessa siirtoverkossa. Testissä data liikkui Banja Lukasta Belgradiin välillä ja kytkennästä huolehti PSE-Vs-piirisarjaan pohjaava Nokia 1830 Photonic Service Switch -reititin.
Datakeskuksissa kaistanleveyden kehitys on ollut hurjaa. Esimerkiksi palvelimien ethernet-kytkinten nopeus on kasvanut viimeisen 12 vuoden aikana 80-kertaiseksi samalla, kun niiden virrankulutus on kutistunut 95 prosenttia. Broadcomin uusin kytkinpiiri jatkaa samaa kehityspolkua.
Kaikkialla maailmassa halutaan päästä hiilidioksidipäästöissä nettonollan tasolle. Teollisuus voisi olla tässä edelläkävijänä. Hyödyntämällä Teollisuus 4.0 -konseptia valmistajat voivat yhdistää lukuisia eri tekniikoita liiallisten hiilidioksidipäästöjen ja turhan energiankäytön vähentämiseen. Yhdessä ne tukevat tavoitetta, joka mahdollistaa nettonollatasoisen toiminnan.