Älypuhelimen voi tehdä suunnittelemalla itse koko järjestelmän tai sitten kehittää oma laite valmiin alustaratkaisun pohjalta. Viime vuonna kolmasosa älypuhelimista pohjasi valmiiseen referenssialustaan, mutta itse suunniteltujen järjestelmien aika on pian ohi.
Näin arvioi tutkimuslaitos ABI Research. Sen mukaan suurin osa älypuhelimista pohjaa puolijohdetalon valmiiseen pakettiin vuoteen 2019 mennessä. Samalla kuolee se itsesuunnittelun perinne, johon Nokian suuruus aikoinaan perustui.
Alustapohjaisista älypuhelimista 69 prosenttia asettui halpojen, alle 200 dollaria maksavien laitteiden luokkaan. Mediatekin, Qualcommin, Spreadtrumin ja vastaavien valmiit alustat ovatkin olleet monelle uudelle älypuhelinvalmistajalle ainoa keino päästä markkinoille.
Vuonna 2019 myydään ABI:n arvion mukaan lähes 1,2 miljardia valmiiseen alustaan pohjaavaa älypuhelinta. Näistä vain reilu viidennes tähtää yli 200 dollarin hintaluokkaan.
Valmiilla alustoilla on kuitenkin vaikea päästä kiinnin aivan kalleimpien, eli yli 400 dollarin hintaisten älypuhelimien markkinoille. Kyse on isojen merkkien lippulaivatuotteista, joiden suunnittelusta ja komponenttivalinnoista Samsungin ja Applen kaltaiset valmistajat haluavat pitää kiinni.
– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.
Autoteollisuuden millimetriaaltotutkaa käytetään ihmisten ja kohteiden havaitsemiseen kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja autonomisen ajamisen (AD) sovelluksissa. Ajoneuvon ulkopuolisen ympäristön valvontaan käytetään tyypillisesti tutkaa, kameroita ja LiDARia. ADAS auttaa kuljettajaa monissa ajotilanteissa, kuten törmäysvaroituksissa, automaattisessa jarrutuksessa ja pysäköintiavustuksessa. Autonomisessa ajamisessa sensoridataa käytetään ajoneuvon ohjaamiseen automaattisesti.
