Tuoreen selvityksen mukaan vain alle kolme prosenttia lukio-opiskelijoista sisällyttää ohjelmointia opintoihinsa. Ohjelmoinnin opiskelu on myös vahvasti sukupuolittunutta: poikien osuus on 70 prosenttia. Vain puolet suomalaislukioista edes tarjoaa ohjelmoinnin opetusta, paljastaa aihetta kartoittanut Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tekemä selvitys.
Edelliseen lukion valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ei sisältynyt ohjelmointia lainkaan. Syksyllä 2021 käyttöönotetussa lukion opetussuunnitelmassakin ohjelmointi on mainittu vain osana yhtä valinnaista pitkän matematiikan moduulia.
Peruskoulun voimassa oleva opetussuunnitelma sisältää ohjelmoinnin alkeita osana matematiikkaa ja käsitöitä, mutta lukioon tullessa opintopolku katkeaa. Ohjelmoinnin puuttuminen opetussuunnitelmasta näkyy oppimateriaalien puutteena, resurssien niukkuutena ja opettajien osaamisen vanhenemisena.
KARVIn yksikön johtaja Hannele Seppälän mukaan merkittävä pullonkaula ohjelmoinnin opetuksen lisäämisessä ovat opettajat, jotka ilmoittivat kyselyssä tarvitsevansa alan täydennyskoulutusta. - Opettajien innostus sekä valmiudet opettaa ohjelmointia koettiin yhdeksi suurimmista ohjelmoinnin opetusta edistäväksi tekijäksi, Seppälä sanoo.
Vastaavasti valmiuksien puute ja kiire koettiin ongelmiksi. Opettajista valtaosa koki tarvitsevansa täydennyskoulutusta ohjelmoinnin opetukseen, vaikka sitä olisi sisältynyt heidän omiin opettajankoulutuksiinsa. Opettajille tulisikin tarjota täydennyskoulutusta, jotta ohjelmoinnin opetustarjonta lukioissa lisääntyisi.
KARVIn selvityksen mukaan korkeakouluyhteistyö olisi keino saada kouluihin saada ohjelmoinnin opetusta jo lähitulevaisuudessa. Tätä on jo kokeiltu osassa lukioita. Erilaisten ilmaisten, korkeakoulujen tarjoamien ja verkkovälitteisten ohjelmointikurssien suorittaminen itsenäisesti on kuitenkin ollut kouluissa harvinaista. Vain yksittäiset opiskelijat hyödynsivät mahdollisuutta sisältää lukio-opintoihinsa näitä kursseja.
- Ohjelmoinnin opetus lukioissa on jätetty yksittäisten koulujen ja opettajien harrastuneisuuden varaan. Opetussuunnitelmaa ei olla lähiaikoina uudistamassa, joten nyt tarvitaan luovia ratkaisuja ja kansallinen ohjelmoinnin opetuksen kehittämisohjelma, valtakunnallisen lukion matematiikan kehittämistehtävän koordinaattori Ville Tilvis toteaa.
Suomessa on arvioitu olevan noin 10000 ohjelmoijan vaje työmarkkinoilla. - Suomi tarvitsee kipeästi ohjelmoinnin osaajia. Koodaripula on suuri kasvuneste paitsi yrityksille, myös Suomen kansantaloudelle. Lisäksi olisi monella tapaa tärkeää, että nykyistä useammat tytöt kiinnostuisivat koodaamisesta. Se olisi meidän kaikkien etu, Suomen startup-yhteisö ry:n puheenjohtaja Timo Ahopelto kommentoi selvitystä.
Kuva: Salli Kulmala
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
