Liikenteen sähköistyminen etenee vauhdikkaasti, vaikka monien mielestä tahti on edelleen liian hidasta. Kiinteistöihin asennettavia sähköautojen latauslaitteita myytiin viime vuonna 40 134 kappaletta, mikä on 25,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Niissä on latauspisteitä eli pistokepaikkoja yhteensä 55 198 autolle, kertoo Sähköteknisen kaupan liiton (STK) tuore tilasto.
Myynnistä oli hidaslatauslaitteita 13 973 kappaletta, mikä on 23,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Hidaslatauslaite ottaa virran tavallisesta kotitalouspistorasiasta tai voimavirtapistorasiasta. Lataus on hidasta, koska latausvirta on rajattu tyypillisesti 8 ampeeriin, jolloin latausteho jää alle 2 kilowatin.
Peruslatauslaitteiden vuosimyynti kasvoi 26,4 prosenttia 26 161 laitteeseen. Niistä tehokkaimpien 22 kW peruslatauslaitteiden myynti kasvoi jopa 55,6 prosenttia.
STK ry:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhosen mukaan latauslaitteiden vaatimien komponenttien saatavuus on valmistajien arvioiden mukaan normaalilla tasolla. - Sen sijaan sähköurakoitsijat ovat olleet varsin kuormitettuja, sillä heitä tarvitaan varsinaisen latauslaitteen asennuksen lisäksi jo alkukartoitukseen, mahdollisiin sähkökeskuksen muutoksiin sekä kaapelointiin, Muhonen muistuttaa.
Vuosi 2022 edusti reipasta myynnin kasvua aina kolmanteen vuosineljännekseen asti. Neljäs jäi myynniltään viime vuoden tasolle 8 899 laitteeseen. Tämä viittaa siihen, että taloyhtiöt lykkäsivät latauspisteprojektejaan talouden yleisen epävarmuuden ja energian hintojen nousun vuoksi.
Tilastoissa näkyy kaikesta huolimatta tarve ratkaista autojen lataus, mutta tehdä se pienemmin kustannuksin. Siitä kertoo pistorasialiitännäisten hidaslatauslaitteiden myynti, joka osoitti vuoden viimeiselläkin neljänneksellä kasvua 4,7 prosenttia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
