Yhä useammin kuluttaja päätyy ostamaan uuden sijasta käytetyn älypuhelimen. IDC:n mukaan käytettyjä älypuhelimia myydään vuonna 2027 jo yli 430 miljoonaa kappaletta. Kaupan arvo on tuolloin 109,7 miljardia dollaria.
Valmistajien kannalta uutinen ei tietenkään ole hyvä. Jokainen ostettu käytetty laite tarkoittaa, että uusi jää myymättä. Osin valmistajat ovat tähän itse syypäitä, sillä puhelin alkaa olla laitteena ja tekniikka kypsynyt niin, että parin tai muutaman vuoden vanhalla laitteella pärjää mainiosti.
Viime vuonna käytettyjä puhelimia myytiin 282,6 miljoonaa kappaletta, joten lähivuosina markkina kasvaa vauhdilla. Vuositasolla IDC arvioi kasvuvauhdiksi 8,8 prosenttia. Tämä on selvästi nopeammin kuin koko älypuhelinmarkkinan kasvuksi on ennustettu. Esimerkiksi viime vuonna markkina kutistui 3,5 prosenttia.
Uusien puhelimia ostetaan nyt entistä harvemmin. IDC puhuu päivitysvälistä, joka on useimmilla kehittyneillä markkinoilla pidentynyt yli 40 kuukauteen. Länsimarkkinoilla uusia älypuhelin ostetaan nyt keskimäärin reilun kolmen vuoden välein.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
