Länsimaat yrittävät pakotteiden avulla estää Venäjää ostamasta mikropiirejä, koska niitä tarvitaan ohjuksiin, lentokoneisiin ja drooneihin. Pakotteet eivät näytä estävän kauppaa. Bloombergin mukaan Venäjälle vietiin viime vuonna edistyneitä mikropiirejä yli miljardilla dollarilla.
Uutistoimisto on saanut käsiinsä salaisiksi luokiteltuja tullitilastoja. Niiden mukaan yli puolet Venäjälle viedyistä mikropiireistä oli pakotteiden alaisia. Valmistajat ovat tuttuja suuria amerikkalaisia ja eurooppalaisia nimiä: Intel, AMD, Analog Devices, STMicroelectronics, Infineon ja NXP.
Mikään ei viittaa siihen, että yritykset kiertäisivät pakotteita millään tavalla. Tullidata ei kerro, kuka on viejä tai missä tuotteet on ostettu.
Bloombergin saamien lukujen mukaan Venäjälle vietiin viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana mikropiirejä 1,7 miljardilla dollarilla. 20 suurimman valmistajan osuus potista oli 1,2 miljardia, joten pienempienkin valmistajien siruja vietiin Venäjälle puolella miljardilla dollarilla.
Luvut ovat tietysti järkyttäviä ja osoittavat, miten vaikeaa talouspakotteilla on estää vaikkapa sodasa käytettävien droonien valmistamista.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
