Tieteen tietotekniikan keskus CSC on teettänyt Taloustutkimuksella selvityksen, kuinka paljon sen palvelut tuottavat hyötyä. Tulos on vaikuttava. Jokainen CSC:n palveluihin investoitu euroa tuottaa yhteiskuntaan 25-37 euron suuruisen hyödyn.
Taloustutkimus mittasi CSC:n suurteholaskennan palveluiden SROI-vaikuttavuutta (Social Return On Investment) vuosien 2018-2023 aikana. Käytetty SROI-laskentamenetelmä perustuu arviointitutkimukseen, sosiaaliseen tilinpitoon ja kustannus–hyöty-analyysiin. Tutkimuksen pohjaksi tehtiin iso joukko haastatteluita, joihin osallistui useita kymmeniä henkilöitä CSC:n eri sidosryhmistä.
Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n supertietokoneet on keskitetty CSC:n Kajaanin datakeskukseen. Siellä sijaitsevat Suomen kansalliset supertietokoneet Puhti ja Mahti sekä yhteiseurooppalainen LUMI, joka on tällä hetkellä Euroopan tehokkain ja yksi maailman vihreimmistä supertietokoneista.
Tieteellinen tutkimus on nykyään datapohjaista ja lähes kaikki tieteenalat hyödyntävät laskennallisia menetelmiä, jotka mahdollistavat suurten data-aineistojen analysoinnin. Sama muutos näkyy myös yritysten tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnassa. Esimerkiksi tekoäly on pohjimmiltaan laskentaa. Sen pohjana olevien suurten kielimallien opettaminen ja tekoälyn soveltaminen vaativat mittavia laskentaresursseja.
Pelkät koneet ja kapasiteetti eivät kuitenkaan riitä. Datan hyödyntäminen vaatii osaamista ja ymmärrystä sekä teknologian kehittämisestä että sen soveltamisesta. Kyse on kokonaisuudesta, jossa Suomella on poikkeuksellisen vahva asema. CSC on Euroopan mittakaavassakin merkittävä laskentakeskus ja osaamiskeskittymä, joka on tukenut Suomen kasvua kokoaan suuremmaksi laskennallisen tieteen ja tutkimuksen maaksi. Tämä vahvistaa koko Suomen kilpailukykyä.
- Tehokkaiden laskentaresurssien suhteellinen merkitys tieteelle ja tutkimukselle sekä koko yhteiskunnan kilpailukyvylle on kasvanut. Tiesimme hyödyt korkeiksi, mutta halusimme tarjota yhteiskunnalliseen keskusteluun mitattua tietoa asiasta, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo.
Laskennalliset menetelmät ovat isossa roolissa useilla eri teollisuudenaloilla, kuten uusien polttoaineiden ja materiaalien kehittämisessä. Suurteholaskennan ja koneoppimisen avulla tehty virtuaaliseulonta nopeuttaa ja tuo valtavia kustannussäästöjä esimerkiksi lääkekehitykseen sekä nopeuttaa uusien lääkkeiden tai rokotteiden kehittämistä. Ilman suurteholaskentaa nykyaikainen lääketutkimus ei olisi mahdollista. Suurteholaskenta on ratkaisevassa roolissa myös avaruustutkimuksessa, jonka merkitys koko yhteiskunnan eri toiminnoille kasvaa koko ajan muun muassa lisääntyvän satelliittiliikenteen takia. Edistyneet ja resoluutioltaan korkeatasoiset mallinnukset mahdollistavat myös huomattavasti aiempaa tarkemmat sääennusteet, joita hyödynnetään yhteiskunnassa laajasti.
Yhteiseurooppalainen supertietokone LUMI on yksi maailman tärkeimmistä tutkimusinfrastruktuureista, jolla on ennennäkemätön potentiaali osaamisen kehittämiseen laajasti koko yhteiskunnassa. LUMI on myös tällä hetkellä maailman toiseksi tehokkain tekoälyalusta. LUMIlla on laskettu useita erittäin laajoja tekoälyn pohjana olevia kielimalleja.
Teknologiat kuitenkin vanhenevat nopeasti ja LUMIn tekninen käyttöikä päättyy noin vuonna 2027. Korvaavien investointien suunnittelu on jo aloitettu. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut maaliskuun alussa tehdyssä päätöksessään Suomen osallistumista EuroHPC-supertietokoneen isännöintiä koskevaan hakuun enintään 250 miljoonan euron rahoitusosuudella. Tehty päätös vahvistaa pyrkimystä pitää Suomi maailman johtavien laskennan osaamiskeskittymien joukossa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
