Yleinen talouden epävarmuus heijastuu myös startup-sijoituksiin, ja suomalaisten startupien vuonna 2023 keräämän rahoituksen määrä putosi merkittävästi edeltävistä ennätysvuosista. Pääomasijoittajien mukaan suomalaiset startupit keräsivät vuonna 2023 yhteensä 871 miljoonaa euroa kasvurahaa.
Sijoitusten summa tippui noin puolella edellisvuoteen verrattuna, jolloin suomalaisiin startupeihin sijoitettiin ennätykselliset 1,7 miljardia euroa. Pudotus vastaa muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa nähtyä rahoituksen hiipumista.
Sijoitussumman laskua selittää etenkin isojen sijoituskierrosten merkittävä väheneminen ja yleinen rahoituskierrosten kokojen pienentyminen. Viime vuoden suurimman, 162 miljoonan euron sijoituksen keräsi Hostaway, joka auttaa tehostamaan lyhytaikaisvuokraajien liiketoimintaa. Esimerkiksi vuoden 2021 suurin sijoitus oli Woltin keräämä 440 miljoonaa, ja vuonna 2022 Relex keräsi 500 miljoonan sijoituskierroksen.
Pääosa isojen rahoituskierrosten summasta kerätään ulkomaisilta sijoittajilta, joiden tekemissä sijoituksissa nähtiin jyrkkä lasku. Sijoitettu summa tippui 58 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaisten sijoittajien startupeihin sijoittama summa laski suhteessa vähemmän, 17 prosenttia.
Startupit keräävät rahoitusta pääomasijoittajilta, enkelisijoittajilta ja muilta sijoittajatahoilta, kuten yrityksiltä. Pääomasijoitusten osuus vuonna 2023 kerätystä rahoituksesta oli 389 miljoonaa euroa. Tästä summasta 167 miljoonaa tuli kotimaisilta ja 222 miljoonaa ulkomaisilta pääomasijoittajilta.
Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta suomalaisten venture capital -rahastojen varainkeruu pysyi vuonna 2023 ennätystason tuntumassa, kun rahastoihin kerättiin yhteensä 507 miljoonaa euroa uusia varoja.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
