Jos kehittäjä on halunnut kehittää omaa käyttöliittymäänsä Qt:llä, mutta kohdealusta on Android, on se ollut mahdollista, mutta hieman haastavaa. Nyt näille kehittäjille on hyviä uutisia. Qt kertoo, että uusi 6.7.0-versio mahdollistaa koodin helpomman käytön myös Androidissa.
Qt esittelee blogissaan 6.7.0-version uusia ominaisuuksia. Yksi tällainen on mahdollisuus käyttää QML:ää ja Qt Quickia uuden Android View -toiminnon kautta. Lisäksi Qt työstää uutta Android Studio -laajennusta, joka auttaa sinua pitämään työnkulun yksinkertaisena.
Vaikka Qt-sovellus on ollut mahdollista ottaa käyttöön Androidissa aina Qt 5 -versiota lähtien, se on edellyttänyt ylimääräisiä askelia. Ensi sovellus piti tehdä Qt:llä eli QML.llä tai C++:lla. Sen jälkeen käyttöliittymä voitiin laatia Qt-työkaluilla ja sovellus piti koodi Qt Creatorilla nimenomaisesti Androidille. Tulos oli testattavissa sekä Android-laitteessa että -emulaattorissa.
Jos kehittäjä on kiinnostunut vain sovelluksen kehittämisestä Androidille, tai Android-sovellus on jo valmiina, tämä n turhan monipolvista. Silti kehittäjä saattaa haluta lisätä käyttöliittymään esimerkiksi 3D:tä, animaatioita ja mukautettuja elementtejä, jotka onnistuvat helposti Qt Quickilla.
Kuukausi sitten julkistetussa Qt 6.7.0:ssa voidaan QML:n avulla lisätä Qt Quick Android-sovellukseen näkymänä (Android View). Koodaamiseen voi käyttää Javaa tai Kotlinia Android Studiossa, ja Qt Quick voidaan lisätä sinne, missä siitä on eniten hyötyä. Myös olemassa olevaa QML-koodia voidaan lisätä helposti Android-sovellukseen.
QWindowsin upottaminen käyttöliittymiin on ollut mahdollista monilla alustoilla, mutta sen tekeminen Javalla lisää monimutkaisuutta. Qt on korjannut tämän ongelman uuden Java-luokalla (QtQuickView), joka huolehtii tarvittavista vaiheista puolestasi. Se luo ikkunan, jossa esitetään QQuickView-näkymä halutusta QML-lähdekoodista. Se lataa myös Qt-kirjastot ja määrittää Qt-runtimen.
Tämä kaikki edellyttää Qt:n lisäämistä Android-projektiin. Tähän Qt on kehittänyt Android Studio -laajennuksen.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
