Teknologiateollisuus tilauskantakyselyn mukaan elektroniikassa ei ole nyt isoa aihetta juhlaan. Liikevaihdot kutistuvat, uusien tilauksien määrä pysyy alhaalla ja henkilöstönkin määrä on kääntynyt laskuun. Tietotekniikassa tilanne on parempi.
Elektroniikka- ja sähköteollisuus pitää sisällään esimerkiksi tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, ja terveysteknologian. Alan yritysten liikevaihto laski Suomessa vuonna 2023 noin neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Vuonna 2023 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan vajaat 21 miljardia euroa, joten kyse on edelleen hyvin merkittävästä vientialasta. Kokonaisviennin arvo oli viime vuonna 76,2 miljardia euroa, joten yli neljäsosa viennistä oli elektroniikkaa ja sähkötekniikkaa.
Tämän vuoden tammi–huhtikuussa elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto Suomessa oli 12 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uusien tilausten että tilauskannan arvo nousivat huhti-kesäkuussa edelliseen neljännekseen verrattuna. Tämä on toki alalle tyypillistä kausivaihtelua.
Uusia tilauksia elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset saivat tilauksia huhti-kesäkuussa euroina seitsemän prosenttia enemmän kuin tammi–maaliskuussa. Vuodentaksaiseen verrattuna uusia tilauksia tuli kuitenkin kuusi prosenttia vähemmän.
Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan laskevan seuraavan puolen vuoden aikana. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstömäärä Suomessa oli kesäkuun lopussa 0,3 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Henkilöstöä oli kesäkuussa noin 43 100.
Tietotekniikan puolella yritysten liikevaihto kasvoi Suomessa vuonna 2023 seitsemän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kaikkiaan liikevaihtoa vajaat 20 miljardia euroa. Kuluvan vuoden tammi–huhtikuussa tietotekniikka-alan liikevaihto Suomessa oli kolme prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euroina 18 prosenttia vähemmän kuin tammi-maaliskuussa.
Kuva: Teknologiateollisuus
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
