Sataa suomalaista organisaatiota tarkastellut tuore tutkimus osoittaa, että monet yritykset ovat vasta aloittelemassa generatiivisen tekoälyn käyttöä. Generatiivisen tekoälyn käytön lisääminen on vuoden tärkein innovaatiotavoite noin viidennekselle (22 %) suomalaisista organisaatioista.
Tämä käy ilmi Dell Technologiesin tilaamasta ja VansonBournen tekemästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa haastateltiin 6600 johtajaa. Generatiivisen tekoälyn käytön lisääminen on vuoden tärkein innovaatiotavoite noin viidennekselle (22 %) suomalaisista organisaatioista.
Suomalaisyritykset ovat kuitenkin vasta tekoälytaipaleensa alkumetreillä. Monet niistä ovat kuitenkin vasta kartoittamassa uuden teknologian mahdollisuuksia. 18 prosentilla organisaatioista ei vieläkään ole tekoälystrategiaa, ja yhtä moni on käynnistänyt pilottihankkeita. Vain 6 prosenttia on saavuttanut pisteen, jossa käyttöön on otettu generatiivisen tekoälyn työkaluja ja työntekijöille on annettu asiaankuuluvaa koulutusta niiden täysipainoiseen hyödyntämiseen.
Huomattavaa on sekin, että useampi kuin joka kymmenes organisaatio (11 %) on kieltänyt generatiivisen tekoälyn käytön kokonaan.
- Jotta kaikki menisi alusta alkaen oikein, organisaatioiden on ennen generatiivisten tekoälytyökalujen ja teknisten ratkaisujen käyttöönottoa huolehdittava, että niiden strategia on vankalla pohjalla ja käyttöalueet valmiiksi mietittynä, Dell Technologiesin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Riikka Salminen sanoo.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset organisaatiot odottavat generatiivisen tekoälyn ensisijaisesti parantavan turvallisuutta, avaavan markkinanäkymiä ja tehostavan asiakaspalvelua. Odotuksista huolimatta vain 20 prosentilla on erillinen budjetti tekoälyprojekteille. Monissa tapauksissa tekoäly on sisällytetty IT-budjettiin, ja 44 prosenttia organisaatioista on ohjeistanut, että tekoälyhankkeita on priorisoitava yleisessä IT-budjetissa.
Suurin osa johtajista, 82 prosenttia, ei usko generatiivisen tekoälyn ensisijaisesti korvaavan työntekijöitä vaan ennemminkin luo lisäarvoa parantamalla valmiuksia ja lisäämällä tuottavuutta. Useampi kuin kuusi kymmenestä (67 %) arvelee, että monia niistä työtehtävistä, joita vuonna 2030 tarvitaan osana tekoälykehitystä, ei ole vielä edes olemassa. Tutkimus paljastaa myös haasteita: 59 prosenttia uskoo tekoälyn kehittämisen syventävän digitaalista kuilua, ja 74 prosenttia uskoo, että generatiivisen tekoälyn käytöltä tullaan vaatimaan avoimuutta.
- Suomalaisessa keskustelussa on tällä hetkellä vallalla erilaisia näkökantoja: yksi ryhmä ennustaa, että uusi teknologia korvaa suurimman osan tämän päivän työpaikoista, kun taas toinen ryhmä uskoo vanhojen työpaikkojen korvautuvan muutoksessa uusilla. Kyselyyn vastanneet johtajat uskovat selvästi jälkimmäiseen vaihtoehtoon, Riikka Salminen sanoo.
Kyselyn perusteella suomalaisten johtajien keskuudessa on kahdenlaisia näkemyksiä turvallisuuteen liittyen. Suurin osa, 64 prosenttia, on huolissaan generatiivisen tekoälyn luomista uusista turvallisuus- ja yksityisyyshaasteista. Samaan aikaan 77 prosenttia uskoo, että tekoälyllä voi olla ratkaiseva rooli uudentyyppisiin kyberturvallisuushaasteisiin vastaamisessa.
Tekoälyä koskevalla sääntelyllä on selvästi kysyntää, sillä 78 prosenttia vastaajista pitää sitä ratkaisevan tärkeänä tekoälyn potentiaalin maksimoinnille ja tulevien sukupolvien tekoälyn käytön turvaamiselle. 69 prosentin mielestä on syytä varautua monopolin kaltaisiin tilanteisiin, jos tekoälytyökalujen ohjaus ja kehittäminen uhkaavat jäädä liian harvojen toimijoiden vastuulle.
Lisätietoa kyselystä löytyy täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
