4K-tarkkudella varustettuja televisioita myydään jo täyttä päätä. Tekniikkaa ollaan pian työntämässä myös älypuhelimiin, mutta dramaattista vaikutusta sillä ei tule käyttäjiin olemaan. Todellisesta 4K-sisällöstä tulee olemaan pulaa pitkän aikaa.
UltraHD- eli 4K-kuva viittaa ruutuun, jossa on vaakasuunnassa 4000 pikseliä. Tarkkuus on nelinkertainen nykyisiin täysteräväpiirtotelevisioihin verrattuna. ABI Research ennustaa nyt, että vuonna 2018 myydään jo 478 miljoonaa 4K-näytöllä varustettua mobiililaitetta.
ABI:n analyytikkojen mukaan kännyköiden komponentit - prosessorit, muistit ja osin jo akutkin - kehittyvät nopeasti niin, että laitteet kykenevät käsittelemään 4K-tasoista kuvaa. Iso haaste on sen sijaan sisällöntuotannossa ja verkkoyhteyksissä, jotka eivät 4K-kuvaa tue.
ABI nostaa kuvaavaksi esimerkiksi UltraViolet-mobiilivideopalvelun, joka edelleen lähettää suurimman osan sisällöstään vanhalla SD_tarkkuudella.
Joka tapauksessa ensimmäiset 4K-näytöllä varustetut älypuhelimet tulevat markkinoille jo ensi vuonna.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
