Autoilun siirtyminen fossiilisista polttoaineista sähkömoottoreihin kuulostaa vihreän siirtymän kannalta hyvältä, mutta liiketoiminnalla on myös synkkä puolensa. Tekoälyn perusteella tehty laaja tutkimus osoittaa, että jopa 75 prosenttia akustojen toimitusketjuun kuuluvista yrityksistä rikkoo räikeästi ihmisoikeuksia.
Väitteen esittää Infyos, joka tarjoaa tekoälypohjaista analyysiä akkumarkkinoiden toimitusketjun riskianalyysiin. Data perusteella kolmella neljästä akkuteollisuuden yrityksestä on yhteyksiä yhteen tai useampaan toimitusketjun yritykseen, jota syytetään vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Mukana on niin suuria akkuvalmistajia kuin monet maailman suurimmista auto-, energiavarasto- ja elektroniikkabrändeistä.
Infyosin analyysi käyttää tuhansia hallitusten tietojoukkoja, kansalaisjärjestöjen raportteja, uutisartikkeleita ja sosiaalisen median lähteitä. Infyosin tekoälyteknologia on kehitetty erityisesti akkuteollisuudelle automatisoimaan jäsentämättömän tiedon kerääminen, puhdistaminen ja luokittelu, jotta voidaan tunnistaa ja antaa luottamusluokituksia väitteille ihmisoikeusloukkauksista sellaisella tarkkuudella ja nopeudella, joka ei aiemmin ollut mahdollista.
Infyosin perustajiin kuuluva ja yrityksen teknologiajohtajana toimivan Tony Ton mukaan alusta on suunniteltu tarjoamaan käyttäjille tietoa akun toimitusketjun monimutkaisuudesta, jotta he voivat ryhtyä ennakoiviin toimiin riskien tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. - Olemme luoneet järjestelmän, joka toimittaa tarkkoja tietoja akkuteollisuuden monimutkaisuudesta huolimatta ja mikä tärkeintä, tarjoaa käyttäjille yksinkertaisia toimenpiteitä lieventäviä keinoja tehdä yhteistyötä toimittajiensa kanssa riskien torjumiseksi ja alan kestävyyden parantamiseksi.
Infyosin raportti on karua luettavaa. Ihmisiä pakotetaan työskentelemään litiuminjalostamoissa ilman palkkaa tai minimipalkalla, ja karseimpien esimerkkien mukaan jopa vain viisivuotiaat lapset louhivat kobolttimateriaaleja maasta vaarallisissa olosuhteissa. Vakavia ihmisoikeustapauksia tapahtuu maailmanlaajuisesti, erityisesti rikkaiden resurssien maissa, joissa hallitukset ovat hauraita ja korruptoituneita, kuten Kongon demokraattinen tasavalta ja Madagaskar.
Suurin osa väitteistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista liittyy kuitenkin yrityksiin, jotka louhivat ja jalostavat Kiinassa akkuihin päätyviä raaka-aineita ympäri maailmaa, erityisesti Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella (XUAR) Luoteis-Kiinassa, jossa akku-, auto- ja aurinkoenergia toimittajien, valtion virastojen ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen julkiset syytökset laajasta pakkotyöstä ovat jo saaneet teollisuutta iskemään.
Sähköajoneuvojen ja -akkujen valmistajilla on monimutkainen toimitusketju, ja niiden verkostossa on joskus yli 10 000 toimittajaa kaivoksista kemian jalostamoihin ja autonvalmistajiin. Valmistus ja materiaalien hankinta joutuu yhä enemmän tarkastelun kohteeksi, erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa, missä ongelmien ratkaisematta jättäminen tarkoittaa, että yritykset voivat rikkoa nykyisiä ja tulevia säännöksiä. Pahimmillaan akkuja valmistavat tai ostavat yritykset ovat vaarassa joutua estämään tuotteidensa markkinoilta, mikä viivästyttää entisestään ja lisää uusiutuvan energian hankkeiden kustannuksia tai tahraa mainettaan ihmisoikeusriskien vuoksi.
USA:n UFLPA-lainsäädäntö kieltää pakkotyöllä valmistettujen tavaroiden tuonnin Xinjiangin alueelta Kiinasta. Eurooppa seuraa esimerkkiä pakkotyökiellollaan. Myös akkukohtaiset määräykset ovat tiukentumassa Euroopassa. EU:n uudet akkumääräykset, jotka tulevat voimaan vuosina 2024–2036, edellyttävät huomattavasti tiukempaa toimitusketjun näkyvyyttä ja riskinhallintaa vuodesta 2025 alkaen, sillä vaatimusten noudattamatta jättäminen johtaa tuotteiden estymiseen Euroopan markkinoilta.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
