Nykyajan menestyviä yrityksiä yhdistää ketteryys monella tasolla: tuotekehityksessä, prosesseissa ja organisaatiossa. Kännykkä-Nokian uudistuminen olisi ollut yhtiön rakenteen takia erittäin vaikeaa. Voidaan sanoa, että Nokia tukehtui omaan keskijohtoonsa.
Näin sanoi Nokialla laatupäällikkönä ja ketteryysvalmentajana vuosina 2007-2011 toiminut Martin von Weissenberg. Nykyään hän valmentaa yrityksiä ketterimmiksi kansainvälisen agile42-konsulttitoimiston nimiin.
Weissenbergin mukaan Nokian organisaatiossa oli kännykkäpuolella 13 tasoa. Keskijohtoa oli aivan liikaa. Hyvätkin ideat ja visiot tyssäsivät lähes aina johonkin portaaseen kankeassa organisaatiossa.
- Mitä enemmän tasoja ja johtoa, sitä enemmän politikointia organisaatiossa on, Weissenberg.
Kollega agile42:lta, Lasse Ziegler sanoo vielä vahvemmin. - Keskijohto näkee ketteryyden uhkana. On vaikea hyväksyä, että päätöksentekoa pitäisi hajauttaa alemmaksi organisaatioon.
Voiko iso yritys sitten ylipäätään olla ketterä? Ketteryysvalmentajat uskovat, että voi. - Ketterissä isoissa yrityksissä ei kuitenkaan näytä olevan perinteistä yritysbyrokratiaa osastoineen, projektipäälliköineen ja vuosibudjetteineen, Weissenberg ja Ziegler sanovat.
- Handelsbanken on esimerkki isosta, yli 10 tuhannen työntekijän yrityksestä, jonka organisaatiossa on vain neljä tasoa. He ovat toiminnassaan ketteriä, Weissenberg kehuu.
Tyypillisin ketterä talo on kuitenkin uudempi, pienempi ohjelmisto- tai palveluyritys. Niillä ketteryys on elinehto. Ja itse asiassa niiden pitää löytää oma tapansa olla ketterä.
- Jos on samalla tavalla ketterä kuin kilpailijansa, ei siitä saa strategista etua. Jos on erilainen, on mahdollisuus menestyä, Lasse Ziegler evästää.
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.