Tekoäly voi tutkitusti parantaa päätöksentekoa, jouduttaa innovaatioita ja auttaa johtajia lisäämään työntekijöiden tuottavuutta. Tästä ja useimpien yritysten parhaista pyrkimyksistä huolimatta tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vain noin viidennes yrityksistä onnistuu tekoälyteknologioiden hyödyntämisessä toivomallaan tavalla, sanoo apulaisprofessori Natalia Vuori Aalto-yliopistosta.
Vuoren mukaan ymmärryksen puute johtuu ainakin osin siitä, että epäonnistumisia tutkitaan tyypillisesti vain joko teknologian itsensä tai käyttäjien sen toiminnasta tekemien arvioiden näkökulmasta. Näiden sijaan pitäisi tarkemmin katsoa ihmisiä.
- Havaitsimme, että kyse ei niinkään ole tekoälystä tai sen kyvyistä, vaan ihmisten tunteista ja reaktioista tekoälyä kohtaan – sekä siitä, miten johtajat osaavat näitä käsitellä, Vuori sanoo.
Vuoren tutkimusryhmä seurasi yli vuoden ajan 600 työntekijän konsultointiyritystä, joka pyrki kehittämään ja ottamaan käyttöön uuden tekoälytyökalun. Työkalun oli tarkoitus kartoittaa työntekijöiden digitaalista jalanjälkeä, selvittää heidän taitojaan ja kykyjään, sekä lopulta rakentaa kokonaiskuva osaamisesta yrityksessä. Tulosten oli määrä auttaa yritystä valitsemaan parhaiten soveltuvat ihmiset konsultointihankkeisiin ja samalla pilotoida tekoälyohjelmaa myytäväksi omille asiakkailleen.
Kävi ilmi, että vaikka osa työntekijöistä piti työkalua erittäin arvokkaana ja hyödyllisenä, he eivät tunteneet oloaan mukavaksi, kun tekoäly seurasi heidän kalenterimerkintöjään, sisäistä viestintäänsä ja muita päivittäisiä toimiaan. Siksi he joko lakkasivat kokonaan antamasta tietojaan tai alkoivat manipuloida järjestelmää syöttämällä sille tietoja, joiden he uskoivat hyödyttävän omaa urakehitystään. Tämän seurauksena tekoälyn tuottama tieto muuttui yhä epätarkemmaksi. Syntyi noidankehä, kun käyttäjät entisestään menettivät luottamustaan ohjelman kykyihin.
- Johtajat eivät voineet ymmärtää, miksi tekoälyn käyttö väheni. He tekivät paljon töitä edistääkseen työkalujen käyttöä ja yrittivät selittää, miten tietoja käytettiin. Käyttö väheni silti, Vuori kertoo.
Hänen mukaansa kyseinen tapaustutkimus kuvastaa hyvin toistuvaa kaavaa tekoälyn ja yleisemminkin uuden teknologian käyttöönotossa. Parhaillaan tutkimusryhmä kerää tietoja Microsoft Copilot -tekoälyohjelmiston käytöstä, ja alustavat tulokset osoittavat samaan suuntaan.
- Tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään teknologinen haaste – se on myös johtajuuden haaste. Onnistuminen riippuu luottamuksen ymmärtämisestä ja tunteiden huomioimisesta sekä siitä, että työntekijät tuntevat innostusta tekoälyn käytöstä ja sen kokeilemisesta, sanoo Vuori.
Litiumioniakkujen suorituskyky ja käyttöikä eivät riipu pelkästään itse kennosta, vaan ratkaisevassa roolissa on myös laturi. Väärä lataus voi heikentää kapasiteettia, lyhentää elinikää tai pahimmillaan vaarantaa turvallisuuden. Oikein valittu laturi ja latausstrategia taas varmistavat, että akku toimii luotettavasti vuodesta toiseen – ja jopa kymmeniä prosentteja pidempään.
