GPS-häirintä ja -huijaus eivät ole enää vain rintama-alueiden ongelma. Baltian viranomaiset ja kansainväliset asiantuntijat varoittavat, että Venäjän maa-asemat ovat nyt niin tehokkaita, että ne pystyvät sekoittamaan signaaleja myös satelliittien kiertoradoilla.
Latvian sähköisen viestinnän virasto vahvisti elokuussa, että Kaliningradista, Leningradista ja Pihkovasta lähtevä häirintä vaikuttaa laajasti siviili-ilmailuun ja meriliikenteeseen Baltian alueella. Ongelman laajuus on pakottanut lentäjiä käyttämään varamenetelmiä ja jopa perumaan lentoja. Viranomaiset kuvaavat tilannetta “kasvavaksi ongelmaksi”, joka ylittää kansalliset rajat.
Ukrainassa on raportoitu ensimmäistä kertaa tapauksia, joissa venäläiset järjestelmät ovat kyenneet häiritsemään matalalla kiertoradalla olevia satelliitteja, yli 1 200 kilometrin korkeudessa. Tämä paljastaa uuden tason elektronisessa sodankäynnissä, sillä perinteisesti GPS-häirintä on nähty vain paikallisena uhkana.
EU ja NATO seuraavat kehitystä huolestuneina. Euroopan avaruusjärjestö on käynnistänyt miljardin euron investoinnin sotilastason satelliittiverkkoon, ja Euroopan puolustus- ja avaruuskomissaari Andrius Kubilius on vaatinut laajempaa eurooppalaista koordinaatiota Venäjän hybridihyökkäysten torjumiseksi.
Yksi keskeinen ratkaisuvaihtoehto on siirtyminen laserpohjaisiin tietoliikenneratkaisuihin, joita radioaaltoihin perustuva häirintä ei tavoita. Vilnassa toimiva avaruusteknologiayhtiö Astrolight on kehittänyt järjestelmän, joka tarjoaa suojattuja ja nopeita laserlinkkejä satelliittien ja maa-asemien välillä. Yhtiön toimitusjohtaja Laurynas Mačiulis varoittaa, että Baltia on elektronisen sodankäynnin etulinjassa ja että vastaavia hyökkäyksiä voidaan pian nähdä muuallakin Euroopassa.
Astrolightin teknologiaa on jo testattu onnistuneesti muun muassa laivastokäytössä, ja syyskuussa se esitellään NATO:n yhteisissä REPMUS-harjoituksissa. Laserpohjainen viestintä tarjoaa käytännössä häirinnän kestävän ratkaisun, sillä kapeasäteiset signaalit on lähes mahdotonta havaita tai estää.
Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on yksi vakavimmista uusista uhkista Euroopan turvallisuudelle – ja samalla merkki siitä, että kriittinen infrastruktuuri, siviililiikenne ja satelliittijärjestelmät tarvitsevat pikaisesti seuraavan sukupolven suojausteknologioita.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
