Euroopan unionin digimarkkina-asetus, DMA, on noussut jälleen otsikoihin Applen ja komission välisen kiistan myötä. Apple toimitti syyskuussa ensimmäisen virallisen vastauksensa EU:n julkiseen kuulemiseen ja toisti siinä vuosien varrella esittämänsä kritiikin. Yhtiön mielestä asetus ei toimi tarkoitetulla tavalla, vaan heikentää kuluttajakokemusta, jarruttaa uusien ominaisuuksien käyttöönottoa ja pakottaa yrityksen rakentamaan järjestelmiä, jotka eivät istu sen tekniseen filosofiaan.
Applen viesti on poikkeuksellisen suora. Yhtiö esittää, että koko digimarkkina-asetus tulisi kumota ja korvata toisella säädöksellä, joka heidän mukaansa olisi paremmin “tarkoituksenmukainen”. Apple nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä: EU:ssa käyttäjät joutuvat odottamaan pidempään iPhone-mirroringin tai AirPodsien reaaliaikaisen käännöstoiminnon kaltaisia ominaisuuksia, koska niiden tekeminen DMA:n yhteentoimivuusvaatimusten mukaisiksi vaatii enemmän suunnittelua ja työtä. Lisäksi yhtiö katsoo, että pakko sallia sovellusten sivulataaminen ja vaihtoehtoiset maksutavat lisää EU:n kuluttajien riskiä kohdata haittaohjelmia, väärennettyjä sovelluksia tai palautuksia rajoittavia maksupalveluja.
Komission vastaus oli yhtä suoraviivainen. Digitaaliasioiden tiedottaja Thomas Regnier totesi, ettei EU:lla ole minkäänlaisia aikeita purkaa tai muuttaa asetusta. Hänen mukaansa Apple on vastustanut sen soveltamista johdonmukaisesti alusta asti, mutta asetuksen tavoitteet – kilpailun vahvistaminen ja suurten teknologiayritysten vallan rajoittaminen – pysyvät keskiössä. Myös EU:n viesti on siis selvä: DMA on osa pysyvää sääntelykehystä, eikä sen kohtalosta neuvotella yksittäisten yritysten kanssa.
Taustalla on laajempikin kehys. Apple sai alkuvuodesta satojen miljoonien eurojen sakot kilpailua rajoittavista App Store -käytännöistään, ja yhtiö on valittanut päätöksestä. Samalla EU ja Yhdysvallat käyvät kauppaneuvotteluja, joiden sivujuonteena digitaalinen sääntely ja sakot nousevat keskusteluun. Julkisuudessa on jopa väitetty, että EU käyttäisi teknologiajättien vastaisia toimiaan neuvotteluvalttina.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
