Ruotsalaiset Ligna Energy ja Altris kehittävät maailman ensimmäistä ultraohutta natriumparistoa, joka on suunnattu erityisesti langattomiin elektroniikkalaitteisiin. Hanke on edennyt teolliseen pilotointiin, ja nyt se sai Vinnovalta rahoituksen tuotannon skaalaamiseen ja kaupallistamiseen.
Paristo perustuu Altrisin jo teollistettuun natriumionitekniikkaan ja valmistetaan Lignan Norrköpingin rullalta-rullalle-linjastossa, jota yhtiö käyttää nykyisin ohuisiin superkondensaattoreihin. Vinnova korostaa päätöksessään, että natriumioni tarjoaa Ruotsille strategisen vaihtoehdon litiumteknologioille ja että projekti kattaa koko arvoketjun materiaalikehityksestä tuotantoon ja elektroniikan integrointiin. Mukana ovat myös järjestelmäkehittäjä Jemac sekä testaus- ja verifiointikumppanina RISE.
Ligna Energyn toimitusjohtaja Peter Ringstadin mukaan uusi paristo täydentää yhtiön valikoiman. Kun superkondensaattorit ja akkutekniikka voidaan valmistaa samalla rullalta-rullalle-prosessilla, syntyy skaalautuva energiaratkaisu langattomiin IoT- ja asset-management-laitteisiin. Ringstadin mukaan projektissa yhdistyy koko ketju edistyneistä materiaaleista markkinoille asti.
Paristo perustuu Altrisin kehittämään ja patentoimaan natriumionikemiaan, joka pohjautuu Uppsalan yliopiston Ångströmin tutkimuskeskuksen työhön. Kyseinen kemia on jo saavuttanut teollisen kypsyystason, mikä lyhentää kehitysaikaa ja pienentää riskitasoa uuden ultraohuen formaatin käyttöönotossa. Altris kehittää samalla eurooppalaista akkuarvoketjua muun muassa biopohjaisilla anodimateriaaleilla yhdessä Stora Enson kanssa.
Järjestelmätasolla teknologiaa vie eteenpäin Jemac, joka integroi ja testaa paristoa todellisissa IoT-sovelluksissa, kuten ohuissa seurantalaitteissa ja langattomissa antureissa. Toimitusjohtaja Daniel Larssonin mukaan jokainen milliampeeritunti on tärkeä, ja siksi uusi paristotekniikka on validoitava varhaisessa vaiheessa oikeissa käyttöympäristöissä.
Lignan ja Altrisin kehittämä paristo voi nousta harvoihin Euroopassa kehitettyihin ja valmistettuihin ohutmuotoisiin energialähteisiin, jotka on suunniteltu nimenomaan yhdistettyjen laitteiden ja langattomien järjestelmien tarpeisiin. Natriumpohjaiset materiaalit ovat pitkälti hankittavissa eurooppalaisilta toimittajilta, mikä vähentää riippuvuutta kiinalaisista raaka-aineista ja tukee EU:n teollisuuspolitiikkaa.
Teknologian taustalla olevat yhtiöt edustavat Ruotsin akkukehityksen uusia nousevia nimiä: Norrköpingissä toimiva Ligna Energy kehittää kestäviä ohutakkuja ja superkondensaattoreita IoT-sovelluksiin, kun taas Altris pyrkii kaupallistamaan natriumionitekniikan Euroopassa uuden katodimateriaalinsa avulla.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.