Hollannin hallitus on tehnyt poikkeuksellisen päätöksen ottaessaan määräysvallan kiinalaisomisteisessa puolijohdevalmistaja Nexperiassa. Päätös tehtiin vedoten Goods Availability Act -lakiin, jota on käytetty äärimmäisen harvoin maan historiassa. Toimen tarkoituksena on turvata Euroopan puolijohdehuollon jatkuvuus ja estää kriittisen teknologisen osaamisen valuminen Kiinan vaikutuspiiriin.
Taloudellisten asioiden ministeriö perusteli ratkaisua “vakavilla hallinnollisilla puutteilla” ja “akuuteilla signaaleilla” yrityksen toiminnassa, jotka uhkasivat Hollannin ja Euroopan taloudellista turvallisuutta. Hallitus korosti, että Nexperian tuotanto voi jatkua normaalisti, mutta ministerillä on nyt valta estää tai perua yhtiön päätöksiä, jos ne katsotaan vahingollisiksi Euroopan etujen kannalta.
Nexperia, jonka pääkonttori sijaitsee Nijmegenissä, valmistaa muun muassa siruja autoteollisuuteen ja kulutuselektroniikkaan. Yhtiö on osa kiinalaista Wingtech-konsernia, joka on Yhdysvaltojen “entity list” -listalla kansallisen turvallisuuden perusteella. Hollannin hallituksen puuttuminen yrityksen hallintoon on nähty osana laajempaa trendiä, jossa länsimaat vahvistavat teknologiateollisuutensa suojaa Kiinan vaikutukselta.
BBC:n mukaan päätös voi kiristää EU:n ja Kiinan suhteita entisestään. Kiinan puolijohdeteollisuuden etujärjestö on jo tuominnut Hollannin toimet “valikoiviksi ja syrjiviksi”. Wingtech on ilmoittanut ryhtyvänsä oikeustoimiin puolustaakseen omistajan oikeuksiaan ja hakevansa hallituksen tukea Kiinasta.
Tapaus on merkittävä esimerkki siitä, kuinka geopoliittiset jännitteet ja taloudellinen turvallisuus ovat nousseet vapaiden markkinoiden periaatteiden edelle. Hollannin päätös voi muodostaa ennakkotapauksen muille Euroopan maille, jotka joutuvat tasapainoilemaan avoimen talouden ja strategisen omavaraisuuden välillä.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
