Mercedes-Benz EQE:n MBUX-järjestelmä käyttää 24 gigatavua keskusmuistia pelkästään käyttöliittymän ja viihdejärjestelmän pyörittämiseen. Samalla Micron Technology arvioi, että tulevat tason 4 robottiautot voivat tarvita yli 300 gigatavua RAM-muistia. Ero kertoo siitä, kuinka nopeasti auton elektroniikka on muuttumassa hajautetuista ohjainlaitteista kohti keskitettyä tekoälylaskentaa.
Nykyauton muistinkäyttöä tarkasteltaessa yksi konkreettinen esimerkki löytyy Mercedes-Benzin EQE-mallista. Sen MBUX-järjestelmässä keskusmuistia on 24 gigatavua, ja se on varattu käytännössä kokonaan käyttöliittymän, grafiikan, navigoinnin ja viihdejärjestelmien tarpeisiin. Toisin sanoen pelkkä kuljettajan ja matkustajien käyttämä digitaalinen käyttöliittymä toimii jo samalla muistitasolla kuin muutaman vuoden takaiset palvelimet.
Ajotoiminnot ovat tästä erillään. Nykyautoissa kuljettajaa avustavat järjestelmät on toteutettu hajautetusti useilla ohjainlaitteilla, joista jokaisella on oma prosessorinsa ja muistinsa. Kokonaisuudessaan muistia on tyypillisesti kymmeniä gigatavuja, mutta sitä ei käsitellä yhtenä keskitettynä resurssina. Tämä arkkitehtuuri on kuitenkin muuttumassa.
Micronin mukaan kehitys kohti tason 4 autonomisia ajoneuvoja kasvattaa muistitarpeen kertaluokkaa suuremmaksi. Yhtiön arvion mukaan muistimäärä voi nousta nykyisestä noin 16 gigatavusta yli 300 gigatavuun ajoneuvoa kohden.
Kasvu ei johdu yksittäisestä tekijästä, vaan useiden teknisten vaatimusten yhdistelmästä.
Ensinnäkin anturidatan määrä kasvaa. Useiden kameroiden, tutkien ja lidarien tuottama data täytyy puskuroida ja käsitellä reaaliajassa. Toiseksi käytettävät neuroverkot ovat huomattavasti raskaampia kuin nykyisissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä. Kolmanneksi turvallisuusvaatimukset edellyttävät rinnakkaisia laskentapolkuja ja redundanssia, mikä kasvattaa muistitarvetta edelleen.
Lopputulos muistuttaa enemmän datakeskuksen reunasolmua kuin perinteistä ajoneuvon ohjainjärjestelmää.
Sama kehitys näkyy myös robotiikassa. Micron arvioi, että kehittyneet robotit tulevat tarvitsemaan vastaavan luokan laskenta- ja muistiresursseja kuin tason 4 ajoneuvot.
Aikataulu on kuitenkin avoin. Tason 4 ajoneuvot ovat edelleen kalliita, ja sääntely kehittyy hitaasti. Siksi 300 gigatavun muistimäärät eivät ole vielä tämän päivän tuotantoautoissa, vaan pikemminkin suunta, johon arkkitehtuuri on kehittymässä.
Litiumioniakkujen suorituskyky ja käyttöikä eivät riipu pelkästään itse kennosta, vaan ratkaisevassa roolissa on myös laturi. Väärä lataus voi heikentää kapasiteettia, lyhentää elinikää tai pahimmillaan vaarantaa turvallisuuden. Oikein valittu laturi ja latausstrategia taas varmistavat, että akku toimii luotettavasti vuodesta toiseen – ja jopa kymmeniä prosentteja pidempään.
