Tällä viikolla julkistettiin maailman tehokkaimpien supertietokoneiden lista. Ykkösenä jatkaa 33,86 petaflopsin kiinalaiskone Tianhe-2. Yksi selvä voittaja superkoneissa kuitenkin on: Linuxilla ohjataan käytännössä lähes kaikkia maailman tehokkaimpia järjestelmiä.
Top500-listan superkoneista peräti 485 on varustettu Linux-käyttöjärjestelmällä. Tämä tarkoittaa siis 97 prosentin markkinaosuutta. Vastaavasta voi Microsoft pöytäkoneissa vain unelmoida.
Jäljelle jäävistä viidestoista superkoneesta 13 operoi unixilla. Näissä kaikissa prosessorina käytetään IBM:n Power-siruja. Nopein unix-kone oli sijalla 60.
Sitten on vielä kaksi supertietokonetta, joiden toisen käyttöjärjestelmä on Windows. Tehokkain Windows-kone maailmassa on Shanghain superlaskennan keskuksessa kehitetty järjestelmä, joka top500-listalla sijoittuu sijalle 294.
Unix hallitsi supertietokoneiden ohjausta oikeastaan vuosituhannen vaihteeseen asti. Ensimmäinen Linux-kone ilmestyi top500-listalle vuonna 1998. 2000-luku on ollut Linuxin suvereenia voittokulkua superkoneiden maailmassa.
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.