Käyttöliittymä tekee tuotteesta joko onnistuneen tai epäonnistuneen. Oli kyseessä sitten kännykkä tai tuotannontestausjärjestelmä niin käyttöliittymä määrittelee, millainen käyttökokemus tuotteesta lopulta syntyy.
Miksi käyttöliittymän suunnittelu on niin haastavaa? Yleisin syy niiden epäonnistumiselle johtuu siitä, että varsinkin me insinöörit helposti unohdamme, kenelle käyttöliittymää olemme suunnittelemassa.
Sama pätee esimerkiksi internet-sivustoihin. Kuinka usein olenkaan koittanut löytää monien yritysten ja oppilaitosten sivuilta niinkin yksinkertaista asiaa kuin käyntiosoitetta. Monia muita tietoja sieltä kyllä löytyy, mutta käyntiosoite tuppaa uupumaan tai se on piilotettu jonnekin, mistä sitä on lähes mahdotonta löytää.
Insinöörit hyvin usein suunnittelevat käyttöliittymiä itselleen eikä välttämättä tuotannon operaattoreille. Olen usein huomannut tuotannontestausjärjestelmien käyttöliittymissä huomattavan paljon informaatiota, joka on enemmänkin tarkoitettu ylläpitoon eikä niinkään itse testaamiseen. Asiakas on unohdettu ja lopputulos on sen mukainen.
Millainen sitten on hyvä käyttöliittymä? Hyvä käyttöliittymä on erittäin yksinkertainen ja sen suunnittelu perustuu yhteistyöhön loppuasiakkaan, esimerkiksi tuotannon operaattorin, kanssa. Ilman yhteistyötä syntyy käyttöliittymiä joiden elinkaari ei välttämättä ole kovin pitkä tai jotka aiheuttavat paljon ongelmia myöhemmin. Kun lähdetään suunnittelemaan käyttöliittymää tuotantoympäristöön niin olisi hyvä kartoittaa, millaisia käyttöliittymiä tällä hetkellä on käytössä.
Kannattaa myös kysyä operaattoreilta, missä järjestelmissä on parhaat käyttöliittymät ja missä kaikista huonoimmat. Samoin kannattaa huomioida millaisia käyttöliittymät ovat olleet aikaisemmin. Jos painonapit ovat aina olleet oikealla alakulmassa niin voi olla hämmentävää sijoittaa ne uudessa järjestelmässä vasempaan yläkulmaan. Innovoida voi aina, mutta sen suhteen kannattaa olla varovainen. Toki uusiakin asioita pitää uskaltaa ottaa käyttöön, kunhan muutos on perusteltu.
Uusia tuulia käyttöliittymiin ovat tuoneet internetsivustot sekä kännykät ja tabletit. Ideoita uudenlaiseen tapaan tehdä käyttöliittymiä pursuaa joka suunnasta. Kosketusnäytöt tulevat tutuksi jo pienille lapsille ja ne tulevat yhä useammin vastaan myös testausautomaatiossa. Kehitys luo paljon uusia tapoja tehdä käyttöliittymiä mutta tuo samalla myös haasteita. Käyttöliittymän tekeminen kosketusnäyttöön vaatii hieman erilaista ajattelutapaa. Sormet kun eivät täysin korvaa hiirtä varsinkaan tarkkuuden suhteen. Pitää miettiä painonappien sijoittelua ja kokoa, jotta vältytään vahingoilta. Valmiita suunnittelusääntöjä onneksi löytyy netistä ilmaiseksi useille eri alustoille kuten iOS:lle ja Androidille ja niitä voidaan hyödyntää myös testausautomaatiossa.
Myös värimaailma internetsivustoilla ja kännyköiden/tablettien sovelluksissa on huomattavasti rikkaampi kuin tuotannontestausjärjestelmien harmaissa ja tylsissä ikkunoissa. Vaikka ulkona sataakin välillä räntää ja kaikki näyttää harmaalta niin toivoisin, että uskaltaisimme käyttää värejä myös tuotannon testausjärjestelmien käyttöliittymissä. Värien käytössä täytyy toki olla järki mukana, mutta uskon että operaattori haluaa mieluusti nähdä muitakin värejä kuin harmaan taustan ja mustan tekstin.
Hyvä käyttöliittymä on helppokäyttöinen, visuaalisesti miellyttävä, informatiivinen ja anteeksi antava mahdollisille käyttäjän tekemille virheille. Sellaisen kehittäminen vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa ja rohkeutta kokeilla välillä myös jotain uutta. Onnellinen loppuasiakas on kuitenkin aina se lopullinen tavoite.
Kirjoittaja Samuli Bergström on National Instrumentsin markkinointi-insinööri.
Tekoäly siirtyy pilvestä koneisiin, kameroihin, antureihin ja robotteihin. Reunalla yksi laitteistoratkaisu ei kuitenkaan sovi kaikkeen, vaan suorituskyky on sovitettava mallin, datan ja käyttökohteen mukaan.
