Linus Torvalds koodasi vuonna 2005 ensimmäisen version Git-työkalusta, jolla voidaan hallinnoida linux-kernelin versioita. Torvalds kertoo linux.comin haastattelussa, että joutui koodaamaan Gitin itse, koska tarjolla ei ollut riittävän hyvää avoimen koodin ohjelmaan versionhallintaan.
Torvalds sanoo, että ohjelmistokoodin versionhallinta on lähestulkoon tylsintä, mitä tietojenkäsittelyssä ylipäätään on. - No, tietokannat ovat ehkä vielä tylsempiä, Torvalds naurahtaa haastattelussa.
Linux-ytimen versioita ylläpidettiin vuoteen 2005 asti Bitkeeper-ohjelmistolla, jossa oli teknisiä puutteita. Esimerkiksi tiedostojen uudelleen nimeäminen oli vaikeaa.
Torvaldsin mukaan Git koodattiin aika nopeassa, 10 päivän hektisessä rysäyksessä. Kyse ei kuitenkaan ollut valtavasta määrästä koodia, vaan ennen kaikkea keskeistä oli saada tärkeimmät ideat ja periaatteet oikein.
Edelleen git täyttää Torvaldsin vaatimukset linux-kernelien hallinnan osalta. Se on riittävän tehokas, tukee riittävästi hajautettua mallia. Sen laadusta kertoo tietenkin se, että git-hallintaa käytetään nykyään niin monessa muussakin avoimen koodin projektissa.
Torvaldsin haastattelu löytyy täältä.
Päästä-päähän -salaus on noussut digiajan taikasanojen joukkoon. Kun jokin sovellus kertoo viestien olevan suojattuja päästä päähän, moni ajattelee olevansa turvassa: "vain minä ja vastaanottaja näemme viestin, kaikki on kunnossa." Mutta tässä ajattelussa piilee vaara. Salaus yksin ei ole synonyymi yksityisyydelle eikä turvalle, kirjoittaa yksityisyyttä suojelevan Session Technology Foundationin puheenjohtaja Alexander Linton.
