Egham - Future Electronics on kummajainen komponenttien tukkukauppiaitten joukossa. Iso yritys, jonka liikevaihto on miljardeja euroja. Silti täysin yksityinen yritys, jonka omistajaankin liitetään jopa mysteerisiä elementtejä. Futurella tästä omasta erikoisuudesta pidetään. Sitä pidetään jopa tärkeänä kilpailuvalttina.
Futuren Euroopan toiminnoista vastaavan Ralf Buehlerin mukaan yhtiön vuonna 1962 perustanut Robert Miller omistaa edelleen luomuksensa sataprosenttisesti. - Pörssiin menosta ei ole koskaan edes keskusteltu.
Yksityisenä pysymisessä on etunsa. - Omistaja ei ole vastuussa osakkeenomistajille. Jos hän haluaa antaa asiakkaille vaikkapa joustoja luotossa, se annetaan. Jos halutaan keskittyä leditekniikkaan, kuten ensimmäisenä teimme, teemme niin.
Futurella on kolme logistiikkakeskusta, joista Euroopan keskus sijaitsee Leipzigissa. Sieltä tuotteet ehtivät kaikkialle Eurooppaan 24 tunnin aikana. Myös valtaosaan Suomea, vaikka maamme onkin tavaraliikenteen kannalta haastava. Buehler ei usko, että paikalliset varastot tulevat enää takaisin jakelun filosofiaan.
- Paikallinen varasto on enemmän tunteellinen ja psykologinen juttu. Jos komponentin saa aina 24 tunnissa, mitä väliä sillä on missä itse varasto sijiatsee. Asiakas haluaa aina enemmän varmuutta kuin vaikkapa viiden minuutin toimitusaikaa.
Future ei ole muiden suurten yleisjakeijoiden tapaan keskittynyt niin tiukasti tietoliikenteeseen. Siksi Ericssonin ja Nokian murros Pohjoismaissa ei ole iskenyt yhtiön myyntiin.
- Pohjoismaat ovat suurten yritysten ongelmien takia käyneet ensimmäisenä läpi tämän murroksen. Tietoliikenteestä painopiste on siirtynyt teollisuuteen. Tämä sopii meille, koska olemme aina olleet enemmän teollisuuden komponenttien jakelija.
Future haluaa koostaan huolimatta olla jakelijana spesialisti. Se tarkoittaa tiivistä teknistä tukea asiakkaiden tuotekehitykselle. Täysin omaa Futurella on evaluointikorttien kehittäminen asiakkaille. - Asiakas ei maksa niistä mitään. Rahaa liikkuu vasta sitten, kun tuote menee tuotantoon, Buehler kertoo.
Saman kolikon toinen puoli on yhtiön kasvava suunnittelupalvelujen tarjonta. Eghamin päämajassa suunnitteluyksikköä ollaan kasvattamassa. Yleensä kyse on projekteista, joihin asiakkailla ei riitä väkeä, mutta joissa referenssisuunnittelun materiaalikustannuksia halutaan alas. Yleensä suunnittelut onnistuvat tavoitteessaan.
Futuren teknologiajohtaja Stephen Carr kehuu mallia, jossa toiminta on jaettu neljään vertikaalialueeseen: puolijohdevalaistus, energiansäästö, teholähteet ja laitteiden liittäminen verkkoon (connectivity).
- Esimerkiksi älykäs sähköverkko eli smart grid on alue, jossa nämä kaikki painopisteet yhdistyvät. Usein kyse on asiakkaista, jotka eivät ole perinteisesti hyödyntäneet puolijohdekomponentteja. Nämä yritykset eivät tule toimeen ilman tarjoamaamme teknistä tukea, Carr päättää.
Oletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.
Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
