Kolme vuotta sitten Münchenin kaupunki teki rohkean liikkeen ja vaihtoi kaupungin työntekijöiden koneet Windowsista linuxiin. Nyt kaupungin sisäinen raportti paljastaa, että uusi it-rakenne on ylläpitäjien painajainen: hidas, kallis ja buginen.
Ennen kuin tuomitaan linux täysin, pitää selvittää mistä ongelmat johtuvat. Raportin mukaan ongelmat näyttävät johtuvan siitä, että osa kaupungin koneista on jouduttu pitämään Windows XP- ja Windows 2000-kannassa.
Münchenin työntekijöillä on 20 000 konetta, joiden käyttöjärjestelmä on Ubuntusta kehitetty LiMux. Sen lisäksi kaupungin työntekijöillä on yli 4000 konetta, joissa ajetaan edelleen Windowsia. Näin tehdään, koska tietyt kaupungin käyttämät sovellukset toimivat vain Windowsissa.
Kaupungin Windows-koneista 77 prosenttia on Windows 7 -kantaa, yhdeksässä prosentissa on edelleen XP tai Vista ja 14 prosetissa Windows 2000. Jotta näiden vanhentuneiden käyttöjärjestelmien käyttö olisi turvallista, niitä ajetaan pääasiassa virtuaaliympäristöissä.
Osa ongelmista aiheutui myös Münchenin linuxista. Kaupungin raportin mukaan ongelmia oli esimerkiksi kaupungin käyttämässä LibreOffice-versiossa (4.1.2) ja KDE 4 -työpöytien kanssa.
Münchenin kaupunkin teki aiemmin tänä vuonna pääötksen hylätä Windows XP kokonaan. Tämän päätöksen kustannuksiksi arvioitiin yli 12 000 dollaria jokaista XP-käyttäjää kohti. Tämän takia ei olekaan yllättävää, että niin moni maksaa Microsoftille XP:n räätälöidyn tuen jatkamisesta. Siirtyminen toiselle alustalle tulee niin kalliiksi.
Münchenin kaupungin raportin on tehnyt Accenture. Raportin ristiriitaisuus on ongelma myös poliittisesti. Sen tuloksia voidaan käyttää sekä avoimeen koodiin perustuvan ympäristön tukena että sitä vastaan.
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan kuivamenetelmällä paksuja, itseään kannattelevia elektrodeja, jotka mahdollistavat jopa kaksinkertaisen suorituskyvyn verrattuna aiempiin sinkki- tai litiumioniakkujen jodikatodeihin. Lisäksi tutkijat lisäsivät elektrolyyttiin 1,3,5-trioksaania, joka muodostaa sinkin pinnalle suojaavan kalvon estäen dendriittien eli neulamaisen rakenteen muodostumisen.
