Googlella on tiettävästi työn alla uusi käyttöjärjestelmä, joka ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa ei pohjaa linuxiin. Git-tiedostopalvelun perusteella kyse on Magenta- ja LK- ytimiin pohjaava alustasta, joka tulee mullistamaan paitsi pienet sulautetut laitteet, myös älypuhelimet. Vähempihän ei Googlelle riittäisi.
Uuden käyttöjärjestelmän nimi voisi hyvin viitata Googlen sisäiseen vitsiin. Mutta jos ajatelleen hetken, että Fuchsia on vakava projekti, miksi Google on siihen ryhtynyt?
Voisko syy olla se, että yhtiö haluaa kehittää oman ”Google OS – käyttöjärjestelmänsä”? Sellainen muuten on jo ollutkin, sillä Chrome OS:n kehittäjä Jeff Nelson on paljastanut alkuperäisen nimen olleen juuri Google OS. Tuolloin alusta pyöri Firefox-selaimessa, sillä Chromea ei vielä oltu lanseerattu.
Chrome OS on kuitenkin hyvin leimallisesti linuxia. Samoin on Android, jonka kehitystyö alkoi alkueräisessä Android Inc:ssä vuonna 2003. Google osti käyttöjärjestelmän alun tiettävästi noin 50 miljoonalla dollarilla, mitä voidaan nyt pitää aikamoisena ryöstönä markkinoilla.
Fuchsiasta tiedetään vielä varsin vähän. Se ei perustu linuxiin, sitä koodataan Googlen omalla Dart-kuvauskielellä ja kyse on tässä vaiheessa pelkästä komentotulkilla ohjattavasta kernelistä.
Fuchsia kuulostaa enemmän kisaavaan pienellä muistilla varustettujen sulautettujen laitteiden kanssa. Tällöin kohteena olisivat FreeRTOSin kaltaiset reaaliaikakäyttöjärjestelmät.
Tässä ongelmana on se, miten Google saisi ulotettua nykyisen ansaintamallinsa myös sulautettuihin laitteisiin?
Tallennusteknologian siirtyminen PCIe 4.0:sta PCIe 5.0:aan on käynnissä, ja se tuo mukanaan huomattavan suorituskykyloikan: PCIe 5.0 -väylä tuplaa kaistanleveyden 32 gigatransferiin sekunnissa (GT/s) per kaista. Tämä kehitys on erityisen merkittävä datakeskuksille, joissa SSD-levyjen tiedonsiirtokyky vaikuttaa suoraan palvelinten ja erityisesti tekoälyyn ja laskentatehoon perustuvien järjestelmien suorituskykyyn.
Tekoälyn yleistyminen kaikkien saataville asettaa uusia haasteita sulautettujen järjestelmien suunnittelijoille. Tämä koskee erityisesti verkon reunalla toimivia, koneoppimista (ML) hyödyntäviä IoT-sovelluksia. Niiden on toimittava hyvin tehokkaasti mahdollisimman alhaisella syöttövirralla sekä täytettävä prosessorien ja muistien vähimmäisvaatimukset.
Helsinkiläinen ohjelmistokehitykseen erikoistunut IT-yhtiö Rakettitiede jatkoi kannattavaa kasvuaan viime vuonna. - Olemme onnistuneet rekrytoimaan kokeneita osaajia ja tarjoamaan heille juuri oikeanlaisia toimeksiantoja, sanoo toimitusjohtaja Juha Huttunen.
Sotilaskäytössä kentällä tarvitaan IP65-luokitusta – eli täyttä suojaa pölyä ja roiskevettä vastaan – jotta laitteet kestävät vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Mutta entä jos laitteeseen täytyy liittää lisälaitteita, kuten radiot, LAN-verkot tai muut kenttävarusteet? Usein suojaus menetetään heti, kun portit avataan. Panasonic on ratkaissut tämän ongelman esittelemällä maailman ensimmäisen lisälaitesovittimen, joka säilyttää IP65-luokituksen myös käytön aikana.
Bristolin yliopiston ja Northrop Grummanin tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen galliumnitridiin (GaN) perustuvan transistoriarkkitehtuurin, joka voi merkittävästi parantaa tulevien 6G-verkkojen nopeutta, tehokkuutta ja signaalinlaatua. Löydös julkaistiin Nature Electronics -lehdessä.
