Silloin kun matkapuhelimia ei vielä ollut, sitä muisti helposti kymmeniä kavereiden puhelinnumeroita. Ei enää, kun kaikki on tallessa älypuhelimessa. Tutkimuksen mukaan jo 85 prosenttia suomalaisista pitää nettiä ja älypuhelinta muistin jatkeena.
Kaspersky Labin tutkimuksen tuottama luku on tietysti iso. Ne joilla älypuhelin ei toimi muistin jatkeena, ei todennäköisesti ole älypuhelinta. Tai he eivät muutenkaan juuri muista mitään, joten mitään ongelmiakaan ei ole.
Ongelmia voi tietenkin tulla, jos älypuhelin katoaa tai verkkoyhteys katkeaa. Asioiden hoitamisesta tulee vaikeaa. Ilmiötä kutsutaan digitaaliseksi muistinmenetykseksi.
Suomessa noin puolet (53 prosenttia) muistaa oman kotipuhelinnumeronsa 10 vuoden ikäisenä, mutta vaikkapa sukulaisten ja ystävien nykyiset numerot eivät enää muistu yhtä hyvin mieleen. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten muisti on myös selvästi heikompi: esimerkiksi Ruotsissa lukema on lähes 80 prosenttia, ja Tanskassa ja Norjassakin päästään yli 60 prosentin.
Valtaosa suomalaisista (85 prosenttia) sanoo käyttävänsä nettiä eräänlaisena aivojen jatkeena. 41 prosentilla älypuhelin muistaa käytännössä kaiken tarvittavan käyttäjän itsensä puolesta.
Vain harva halusi kyselyn mukaan maksaa tärkeiden tietojensa suojauksesta esimerkiksi säännöllistä 30 euron kuukausimaksua. Jos vahinko kuitenkin tapahtuu, kolme neljästä suomalaisesta (75 prosenttia) olisi valmis maksamaan saadakseen jo menetetyt tiedot takaisin, ja lähes joka toinen arvelee, että palvelu voisi tällöin maksaa yli 30 euroa. Kaikkein eniten palautuksista olisivat valmiita maksamaan pohjoissuomalaiset.
Tietojen menettäminen aiheuttaisi monenlaisia huolia. Harvemmat (18 prosenttia) uskovat pysyvänsä täysin rauhallisena tilanteessa, jossa henkilökohtaisia tietoja häviäisi verkkoon kytketyistä laitteista. Eniten huolta aiheuttaisi pankkitietojen, henkilötunnuksen tai luottokorttitietojen vuotaminen rikollisille. Luottokorttitiedoista koituisi eniten päänvaivaa eteläsuomalaisille, vähiten itäsuomalaisille.
Vain kaksi kolmesta suomalaisista kyselyyn vastanneista on asentanut kannettavalle tietokoneelleen erillisen tietoturvaohjelman. Älypuhelimeensa sen on asentanut lähes joka toinen ja tablettiin kolmannes vastaajista.
Tutkimusyhtiö Opinion Matters in toteuttamaan pohjoismaiseen kyselyyn osallistui 3917 aikuista, joista 1006 Ruotsista, 995 Tanskasta, 1004 Norjasta ja 912 Suomesta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
