Tabletista uhkaa tulla pelkkä tähdenlento laitetaivaalle. Ensimmäinen iPad esiteltiin vuonna 2010. Viime vuoden loka-joulukuussa myytiin enää 63,5 miljoonaa tablettia. Mahtaako koko laiteluokka elää edes 10-vuotiaaksi?
Loka-joulukuussa joka viiden myyty tabletti oli Applen iPad. iPad Pro on laitteena hieno, mutta tolkuttoman kallis, eikä se siksi pystynyt elvyttämään Applen tablettimyyntiä.
Samsung myi neljännellä neljänneksellä 8,1 miljoonaa tablettia, mikä on miljoona vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pienemmät valmistajat Amazon, Lenovo ja Huawei kasvattivat hieman myyntiään, mutta niidenkään pieni menestys ei paikannut tablettimarkkinoiden kokonaislaskua.
Mikä kehitykseen sitten on syynä? Applen iPadin osalta Strategy Analytics muistuttaa, että myydyn tabletin keskihinta oli vuoden lopulla 423 dollaria. Tämä on aika paljon rahaa, sillä samalla summalla saa täysiverisen läppärin.
Markkinoiden kasvu edellyttäisi sitä, että selvästi edullisemmalla hinnalla saisi kallista laitetta vastaavan suorituskyvyn. Näin ei ole tapahtunut. Halvat laitteet perustuvat halvempiin, heikkotehoisempiin komponentteihin, mikä näkyy käyttömukavauudessa. On erittäin vaikea löytää edullista Android-tablettia, joka toimisi sujuvasti ja nopeasti. Kaikki ne tahmaavat, tavalla tai toisella.
Toinen ongelma tableteilla on läppärien nykykehitys. Monet laitteista ovat 2-in-1-hybridejä, joita voi käyttää myös oikeasti kannettavan tietokoneen korvaajana. Siihen tabletti ei koskaan ole päässyt.
*Korjattu keskihintaa koskeva tieto. 423 dollaria oli iPadien keskihinta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
