Nokia jätti viime vuonna yhteensä 1059 hakemusta Euroopan patenttivirastoon. Määrä on lähes neljänneksen suurempi kuin edellisvuonna. Nokia oli kaikista globaaleista hakijoista 14. aktiivisin EPOn listalla.
Nokia oli lisäksi neljänneksi aktiivisin hakija tietoliikenteen saralla heti Huawein, Ericssonin ja Qualcommin jälkeen. Perässä tulivat ZTE, Intel, Sony ja LG.
Euroopan patenttiviraston suomalaisille yrityksille ja tutkijoille myöntämien patenttien määrä kasvoi vuonna 2016 kaikkiaan 45,3 prosenttia. Patentteja myönnettiin ennätykselliset 1081 kappaletta, kun vielä edellisenä vuonna luku oli 744. Kasvuvauhti oli nopeinta kymmeneen vuoteen.
Nokian rinnalla merkittävimpiä suomalaisia patenttien hakijoita olivat Kone (100 hakemusta), Outotec (51), UPM-Kymmene (50) ja Wärtsilä (41). Kaikista suomalaisista EPO-hakemuksista 84,4 prosenttia tuli Etelä-Suomesta, Espoosta käytännössä puolet. Euroopan vertailussa Etelä-Suomi on kymmenenneksi innovatiivisin alue.
Euroopan potentiaalista innovaatioiden ja teknologian saralla kertoo se, kuinka paljon eri maista jätetään hakemuksia suhteessa väkilukuun. Tälläkin kertaa ensimmäisen sijan vei Sveitsi 892 hakemuksella miljoonaa asukasta kohti. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat Alankomaat (405) ja Ruotsi (360), joiden jälkeen tulivat Tanska (334) ja Suomi (331).
Euroopan patenttivirastolta haetaan yhä eniten patentteja terveysteknologian alalta (-2,1 % vuonna 2016). Seuraavaksi eniten patentteja haettiin digitaalisen viestinnän ja tietokonetekniikan aloilta. Suurin kasvu eri alojen kymmenen kärjessä nähtiin kategoriassa sähkökoneet, laitteet ja energia (+5,1 %), kuljetusalalla (+3,6 %) sekä tietotekniikassa (+2,9 %).
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
