Huomenna juhannusaattona klo 7 aamulla laukaistaan avaruuteen toinen suomalainen nanosatelliitti Aalto-1. Sen mukana lähtee VTT:n pieni ja kevyt hyperspektrikamera. Kyseessä on säädettävä näkyvän- ja lähi-infrapuna-alueen hyperspektrikamera, joka pystyy mittaamaan 500-900 nanometrin aallonpituuksia.
Kooltaan kamera on puoli cubesat-yksikköä (0,5U) eli 5 x 10 x 10 senttiä. Pienikokoisuutensa lisäksi teknologian erityisominaisuutena on mahdollisuus ohjelmoida mitattavaa spektrialuetta maasta käsin – eli samaa laitteistoa pystyy helposti skaalaamaan eri sovelluskohteisiin myös laukaisun jälkeen.
- Tähän asti hyperspektrikuvantaminen on ollut mahdollista vain isojen perinteisten satelliittien instrumenttien avulla, mutta VTT:n teknologia tuo tämän mahdollisuuden nyt myös nopeasti kasvavaan piensatelliittikuvantamiseen, sanoo tutkija Antti Näsilä, joka on ollut luomassa ensimmäistä pienikokoista hyperspektrikameraa Aalto-1:een.
Piensatelliitteja kutsutaan nano- tai cube-satelliiteiksi niiden kuutiomaisen muodon takia. Viime vuosina piensatelliittien laukaisumäärät ovat kasvaneet nopeasti, minkä myötä niiden tekninen edistyminen on tapahtunut huomattavalla vauhdilla perinteiseen avaruusteollisuuteen verrattuna.
Yksi laukaisuraketti voi viedä mukanaan kymmenittäin pieniä satelliitteja, mikä madaltaa huomattavasti laukaisukulua yhtä satelliittia kohden. Kustannustehokkuus mahdollistaa suurten satelliittikonstellaatioiden muodostamisen, ja niiden mittausinstrumentteja voidaan myös päivittää jatkuvasti uudemmalla teknologialla. Avaruuskäytössä olevat kamerateknologiat ovat viime vuosina kehittyneet jo niin, että ne havaitsevat maanpinnan kohteet jopa alle 1 metrin tarkkuudella.
Piensatelliitit tuottavat paikallista dataa perinteisiä satelliitteja nopeammalla syklillä, jolloin sen pohjalta voidaan tulevaisuudessa luoda palveluita myös niille markkinoille, jotka perinteisesti eivät ole hyödyntäneet avaruusteknologiaa, kuten maanviljelyyn ja vakuutustoimintaan.
Aalto-1:n laukaisua voi seurata täältä: http://aalto1.fi/
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
