Kun ryhdytään tekemään uutta sovellusta, moni haluaisi käyttää vanhaa koodia tai sen osia. Tällä hetkellä udelleenkäyttö on hyvin haastavaa, koska koodi pitää sovittaa uudelle raudalle, uuteen ympäristöön, uusiin muuttujiin ja funktioihin. Entä jos tämä tapahtuisi täysin automaattisesti?
MIT:n eli Massachusetts Insitute of Technologyn tietotekniikan ja tekoälyn laboratoriossa eli CSAIL-tutkimusyksikössä on kehitetty tekniikka, joka kykenee juuri tähän. Ohjelmoija voi valita osan koodia ohjelmasta, valita toisessa ohjelmassa liitoskohdan ja liittää koodin osaksi uutta ohjelmaa.
Tekniikka on nimeltään CodeCarbonCopy eli koodin hiilipaperikopio. Se tekee koodiin automaattisesti tarvittavat muutokset - kuten muuttujien nimien muutokset - ja kykenee kääntämään "datapresentaatiot" vanhan ja uuden ohjelman välillä.
Esimerkiksi kuvankäsittelyohjelman pitää pystyä käsittelemään erilaisia kuvaformaatteja. Eri ohjelmat voivat käyttää näistä formaateista eri nimiä. CodeCarbonCopy muuntaa ohjelman sisäiset nimet vastaaviksi automaattisesti.
Työkalu mahdollistaa MIT:n mukaan yhden ohjelmoinnin Graalin maljan: koodin automaattisen uudelleenkäytön. Kyse on yhdestä askeleesta tiellä kohti kehitysprosessia, jossa ihminen ei ole mukana. Jos ajatellaan, että pääosa koskaan tarvitsemastamme koodista on jo kirjoitettu, meidän tarvitsee vain uudelleenkäyttää valmista koodia.
Tutkijat tekivät yhteensä kahdeksan koetta, jossa CodeCarbonCopy-työkalua käytettiin siirtämään koodia kuuden suositun kuvankäsittelyohjelman välillä. Näistä seitsemän siirtoa onnistui niin, että vastaanottava ohjelma osasi toteuttaa siirretyn toiminnon täysin oikein.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
