Ensi viikolla järjestetään Adu Dhabissa jälleen maailman taitokisat, jonne Suomestakin matkaa osaajia eri lajeihin. Suomen elektroniikkajoukkueen pääeksperttinä toimii Kouvolan seudun ammattiopiston lehtori Jari Koskinen. Hän toivo, että suomalaisyritykset innostuisivat tukemaan alan tulevia osaajia taitokisoissa.
Koskisen mukaan elektroniikassa on mukana 23 maata, joista suurin osa tulee muualta kuin Euroopasta. Tämä kuvaa elektroniikan tilaa muuallakin Euroopassa.
- Meillä olisi valtavat paineet saada elektroniikka-alan yrityksiä tukemaan tätä kilpailutoimintaa. Muilla aloilla, joissa on vielä työvoimatarvetta Suomessa ja joiden järjestäytymisaste on suurempi, tilanne on paljon parempi. Onko todella niin, että elektroniikka-alan yritykset ovat jo luovuttaneet, Koskinen kysyy.
Hänen mukaansa näyttää, siltä ettei meillä olla yhtään huolissaan alan koulutuksesta, joka supistuu koko ajan. - Luulisi, että tällainen kilpailutoiminnan tukeminen, jossa kysymyksessä ovat huippuosaajat, olisi hyväksi yritysten imagolle. He voisivat myös samalla saada rekrytoitua uusia osaajia riveihinsä.
Koskisen mukaan WorldSkillsiin osallistuminen on kallista. Tällä hetkellä kuluista vastaavat kilpailijan ja ekspertin taustayhteisöt, Koskisen tapauksessa Kouvolan seudun ammattiopiston.
Hän perääkin toiminnalle yhteiskunnan rahoitusta. Yhteiskunnan rahoitus takaisi senkin, että Suomesta lähtisi kisoihin aina parhaat osaajat. – Oppilaitosten pitäis kilvoitella siitä, ketkä pääsevät edustamaan Suomea. Nyt kisoissa eivät välttämättä ole mukana Suomen parhaimmat kilpailijat, vaan ne, jotka onnistuvat saamaan rahoituksen, Koskinen sanoo.
Lisätietoa ammattitaidon MM-kisoista löytyy tapahtuman suomenkielisiltä sivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
