Suomi100-innovaatioiden listalla olemme päässeet jo sijalle kolme. Pronssisijalle on nostettu tuote, joka ei ehkä ole kovin tunnettu suuren yleisön silmissä. Nokian digitaalisen DX200-keskuksen merkitys koko suomalaiselle tietoliikenne- ja verkkoteollisuudelle on kuitenkin mullistava.
Monilla mittareilla DX 200 on Suomen kunnianhimoisin ja menestyksekkäin teollisuushanke. Sen kehitykseen panostettiin 50 tuhatta miestyövuotta, joten kyse on Suomen historian suurimmasta tuotekehityshankkeesta niin laiteprojektina kuin ohjelmistokehityksen hankkeena.
Työ on poikinut valtavat hedelmät. Varovaistenkin arvioiden mukaan DX-keskuksen ympärille on rakentunut 40 miljardin euron kokoinen liiketoiminta. Tämä luku ei sisällä nykyistä matkapuhelinverkkojen tukiasemabisnestä, jota sitäkään ei nykymuodossa olisi ilman DX 200 -keskusta.
DX 200:n kehitystyö aloitettiin jo Televassa vuonna 1971, valmiiksi hanke tui 1979. DX 200 oli modulaarisena ja vikasietoisena digitaalisena keskuksena aikanaan mullistava laite, onko perusperiaatteet elävät tukiasemissa tänäkin päivänä.
DX 200 oli myös arkkitehtuuriltaan hyvin moderni. Geneeriselle alustalle voitiin portata hyvin monenlaisia käyttöjärjestelmä keskuksen oman DMX:n lisäksi.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
