Maailman ensimmäinen tekstiviesti eli SMS-viesti lähetettiin joulukuun alussa vuonna 1992. ”Tekstaria” monet pitävät suomalaisena keksintönä, mutta tämä käsitys on virheellinen. SMS-viesti on ennen kaikkea yhteishanke, jossa Nokian Matti Makkosella oli kuitenkin keskeinen rooli.
Ensimmäinen SMS-viesti lähetettiin Vodafonen verkossa Englannissa tietokoneelta Orbitelin matkapuhelimeen. Markkinoilla ei ollut vielä matkapuhelimia, joilla uusia viestejä olisi voinut lähettää.
Vuonna 1994 Pohjoismaat esittivät yhdessä tekstiviestin sisällyttämistä uuteen GSM-matkapuhelinstandardiin. Viestit lähtivät kulkemaan GSM-yhteyden signalointikanavalla, minkä takia viestin pituus oli myös rajattu 160 merkkiin.
Alkuaikoina tekniikan yleistymisen tiellä oli monia esteitä. Monissa maissa viestejä voitiin lähettää vain saman operaattorin verkon sisällä.
Webbipohjaisten pikaviestisovellusten myötä tekstiviestien suosio on laskenut. Silti viime vuonna lähetettiin globaalisti yli 20 miljardia tekstiviestiä.
Suomi kohisee tällä hetkellä siitä, mitä pääministeri on tehnyt vapaa-ajallaan. Analyyseissä on keskitytty jopa videon äänen spektrianalyysiin. Pian tälle analyysille ei ole tarvetta. Deepfake-videoiden tuotanto on kovassa kasvussa.
Nvidia ei saanut ostaa englantilaislähtöistä Arm-yritystä, joka hallitsee edelleen kännyköiden ja sulautettujen sovellusten prosessorien markkinaa. Kun katsoo Arm:n viimeistä vuosineljännestä, Nvidian kiinnostuksen ymmärtää.
Nokia ilmoitti testanneensa onnistuneesti 600 gigabitin kuituyhteyttä Telekom Serbian ja MTEL:n optisessa siirtoverkossa. Testissä data liikkui Banja Lukasta Belgradiin välillä ja kytkennästä huolehti PSE-Vs-piirisarjaan pohjaava Nokia 1830 Photonic Service Switch -reititin.
Datakeskuksissa kaistanleveyden kehitys on ollut hurjaa. Esimerkiksi palvelimien ethernet-kytkinten nopeus on kasvanut viimeisen 12 vuoden aikana 80-kertaiseksi samalla, kun niiden virrankulutus on kutistunut 95 prosenttia. Broadcomin uusin kytkinpiiri jatkaa samaa kehityspolkua.
Kaikkialla maailmassa halutaan päästä hiilidioksidipäästöissä nettonollan tasolle. Teollisuus voisi olla tässä edelläkävijänä. Hyödyntämällä Teollisuus 4.0 -konseptia valmistajat voivat yhdistää lukuisia eri tekniikoita liiallisten hiilidioksidipäästöjen ja turhan energiankäytön vähentämiseen. Yhdessä ne tukevat tavoitetta, joka mahdollistaa nettonollatasoisen toiminnan.