Oululainen Specim Oy on kehittänyt maailman ensimmäisen kannettavan hyperspektrikameran erilaisten näytteiden nopeaan ja vaativaan analysointiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT toi laitteen kehitysprojektiin oman osaamisensa nopeista mittausdatan käsittelyalgoritmeista ja menetelmistä.
Tavallista digikameraa muistuttava erittäin tarkka laite tunnistaa kuvasta materiaaleja ja niiden eroja ja antaa tulokset suoraan kuvauspaikalla. Tietoa voidaan käyttää vaikkapa kasvitautien, ihosairauksien, taide-, elintarvike- ja lääkeväärennösten paljastamiseen sekä rikospaikoilla verijälkien ja muiden näytteiden ilmaisuun ja tunnistamiseen kuvasta.
Hyperspektrikamera mittaa näytteen pinnasta heijastuvan valon intensiteetin eri aallonpituusalueilla. Spektri paljastaa näytteen kemiallisen koostumuksen. Spektri on ikään kuin kohteen aineen materiaalinen ’sormenjälki’. Vertailemalla kohteen mitattua spektriä aiemmin mitattuun spektrikirjastoon voidaan spektrikuvasta tunnistaa, mitä aineita ja materiaaleja siinä on.
- Erittäin tarkka hyperspektrikamera näkee näkyvän valon ja lähi-infrapunan 400–1 000 nanometrin aallonpituuksia, kun taas ihmissilmä näkee vain näkyvän valon 400–700 nanometrin aallonpituuksia. Laajemman spektrin lisäksi kameran aallonpituuksien erottelukyky on ylivoimainen ihmissilmään nähden, sanoo erikoistutkija Pasi Hyttinen VTT:ltä.
Esimerkiksi verinäytteestä pystytään laskemaan myös näytteen ikä, jolloin päästään ajoittamaan tapahtumien kulkua, mikä on kriittistä rikostutkimuksessa. Vanhetessaan veri muuttuu kemiallisesti, mikä näkyy suoraan spektrissä.
Näytteen tunnistus on kevyellä, pienikokoisella ja helppokäyttöisellä laitteella huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin vastaavilla isommilla laitteilla. Se tarjoaa mittaustuloksen välittömästi paikan päällä ilman monimutkaisia matemaattisia tai signaalinkäsittelytaitoja, kun perinteisesti näyte pakataan ja lähetetään laboratorioon, josta tulokset tulevat aikaisintaan muutaman päivän päästä.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
