Ohjelmisto- ja ict-palveluyritys Tieto näkee, että tekoälystä on tulossa oleellinen osa it-palveluja kaikilla aloilla. Yhtiö on palkannnut tekoälytutkija Christian Guttmannin vastaamaan Tiedon tekoälyhankkeista.
Professori ja yrittäjä Christian Guttmann on työskennellyt maailman johtavissa tiedeinstituuteissa, startup-yrityksissä ja yhtiöissä. Uudessa tehtävässään Tiedolla hän keskittyy erityisesti tekoälyyn, koneoppimiseen, tietojenkäsittelyyn ja big dataan sekä yhdistää tieteen ja teollisuuden mahdollisuuksia.
- Christianin osaaminen tuo meille tekoälyyn liittyviä, merkittäviä yhteiskunnallisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia sekä Pohjoismaissa että maailmanlaajuisesti. Yhdessä tiimimme voi luoda tekoälypalveluita ja ‑ratkaisuja, joista on kokonaisvaltaista hyötyä asiakkaillemme ja yhteiskunnalle, sanoo Tiedon datakeskeiset liiketoiminnot ‑yksikön johtaja Ari Järvelä.
- Tekoäly ja datan käyttö ovat keskeinen osa Tietoa. Olen iloinen, että olen päässyt tämän erinomaisen tiimin jäseneksi nyt, kun tekoälystä on tulossa oleellinen osa IT-palveluita kaikilla aloilla. Tekoäly tarvitsee lisää osaajia, ja kannustankin alan asiantuntijoita ottamaan yhteyttä, sanoo Christian Guttmann.
Guttmann toimii Tiedolla tekoälystä ja datatieteistä vastaavana johtajana. Lisäksi hän toimii apulaisprofessorina Uuden Etelä-Walesin yliopistossa Australiassa sekä tutkijana Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Hän on myös Nordic AI Instituten pääjohtaja. Guttmann on ollut aktiivisesti mukana start-up-yrityksissä perustajana ja työntekijänä 25 vuotta. Hän jatkaa edelleen tiiviistä yhteistyötä tiede- ja startup-yritysten maailmassa.
Tieto on kehittänyt useita tekoäly- ja datakeskeisiä projekteja. Viime vuonna Tieto ja Espoon kaupunki käynnistivät ainutlaatuisen datakeskeisen kokeilun. Projektissa analysoidaan valtava määrä sosiaali- ja terveysdataa, jotta voidaan löytää uusia ennakoivia keinoja palveluiden kohdentamiseen kaupunkilaisille sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
