ARM hallitsee älypuhelimien ja sulautettujen laitteiden prosessorimarkkinoita. Nyt englantilaislähtöinen yritys oin lanseerannut projektin, jossa sen suorittimille tuodaan koneoppimisen algoritmeja – siis tekoälyä – lisensoitavan IP:n muodossa.
Tekoälyrynnistyksensä ARM aloittaa nimenomaan kännyköistä eli mobiiliprosessoreista. Niihin tuodaan tarjolle Trillium-projektin IP-lohkoja, joilla saadaan sekä koneoppimisen että neuraaliverkkolaskennan algoritmeja kännykkäpiireille.
ARM lanseerasi kännyköihin kaksi uutta prosessoria: ML (machine learning) ja OD (object detection). ML-prosessori on suunniteltu alusta asti koneoppimiseen ja se yltää mobiilisirulla peräti 4,6 biljoonaan operaatioon sekunnissa. Laskenta on myös erittäin energiatehokasta: yhdellä watilla prosessori suorittaa kolme biljoonaa (eli tuhatta miljardia) operaatiota sekunnissa.
OD-prosessori on puolestaan suunniteltu objektien tunnistamiseen. ARM:n mukaan prosessori voi käsitellä FullHD-tasoista kuvaa 60 ruudun sekuntinopeudella ja tunnistaa kuvasta esimerkiksi kasvoja. Mikäli sama toiminnallisuus toteutettaisiin vanhalla DSP-tekniikalla, laskenta oli 80 kertaa hitaampaa.
ARM on lisäksi kehittänyt oman NN-ohjelmiston, ojolla erilaisia neuraaliverkkoja (TensorFlow, Caffe ja Android NN) voidaan toteuttaa ARM Cortex-, ARM Mali- ja ML-prosessoreilla. Laajaan jakeluun uusi IP tulee kesän jälkeen.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
