Yleisradio lähetti eilen dokumentin Nokian matkapuhelintoiminnan historiasta. Ansiokas dokumentti nosti jälleen esiin ajatukset, josko Nokian menestys älypuhelimissa olisi voinut jatkua. Matkan varrelle osui huteja, mutta myös laitteita joilla maailmanvalloitus olisi onnistunut. Ennen kaikkea sellaiseksi nousee ensimmäinen Meego-puhelin N9.
Muistan itse N9-mallin esittelyn Nokia-talossa keväällä 2011. Tuohon aikaan Symbianin ongelmat olivat jo laajalti tiedossa, mutta hetkeksi N9 muutti kaikki ajatukset. Nokian kehittäjät olivat keksineet jotain oikeasti uutta.
No, aivan uuttahan se ei ollut. Johannes Väänäsen MyOrigo esitteli swipe-toiminnon jo lähes 10 vuotta aikaisemmin MyDevice-laitteessa. Eilisessä Ylen dokumentissakin Väänänen toisti ajatuksen, että iPhone oli vain MyDevicen kopio. Nokiallekaan mullistava laite ei ollut kelvannut, eikä kenelläkään muullekaan kännykkävalmistajalle.
N9 jäi kuitenkin ainoaksi myyntiin saakka päässeeksi Meego-puhelimeksi. Seuraaja oli uuden polven ”kommunikaattori” N950 jäi vain kehittäjälaitteeksi. Nokiassa oli jo tehty päätös siitä, ettei Meegoon panosteta.
Nokian irtauduttua Meego-kehityksestä Intel jatkoi alustan kehitystä ensiksi itse. Sen jälkeen se lyöttäytyi yhteen Samsungin kanssa ja projektista syntyi Tizen. Myöhemmin markkinoille tuli myös Meegon perilliseksi laskettava Sailfish OS kotimaiselta Jollalta.
Edelleen tuntuu siltä, että Nokian olisi kannattanut katsoa Meego-kortti tarkemmin. Seuraavan vuonna yhtiö meni kuitenkin jo kovaa toiseen suuntaan Stephen Elopin ja Windowsin kanssa. Jokainen tietää, mitä sen tunnelin päässä oli.
Dokumenttiprojekti: Nokia Mobile on katsottavissa Yle Areenassa.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
