Tämä uutinen voi kuulostaa futuristiselta, mutta pian voi olla mahdollista valmistaa nuppineulan päähän sopiva tietokone. Tämä perustuu New Hampshiren yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa on kehitetty nanomittaluokan magneettista tallennustekniikkaa.
Asialla on fysiikan professori Jiadong Zangin johtama tiimi, jonka tutkimus on julkaistu tuoreessa Science Advances -lehdessä. Zangin mukaan tietokone nuppineulan päässä voi olla todellisuutta aikaisemmin kuin kukaan voisi uskoa.
Zangin mukaan tietokoneiden miniatyrisoinnissa suurin ongelma on tällä hetkellä se, että dataa voi kadota, kun koneesta katkaistaan virta. Zangin tiimi pyrki kehittämään turvallisen ratkaisun, joka korjaisi tämän ongelman.
Ratkaisu löytyy uusista materiaaleista, jotka mahdollistaisivat vakaamman, nanoluokan magneettisen muistin. Se perustuu ultraohuisiin kalvoihin, joissa nitridiin lisätään oko boronia, galliumia, alumiinia tai indiumia.
Tällaisella kalvolla anisotrooppisen energian määrä (PMA, perpendicular anisotropic energy) kasvaisi 50-kertaiseksi, nykyisestä 1 millielektronivoltin tasosta arvosta 50 meV:een. Tämän ansiosta voidaan varastoida suuria määriä dataa hyvin pieneen tilaan.
Zangin tiimi on hakenut materiaaliyhdistelmälleen ja sen käyttämiselle datan tallennuksessa patenttia. Työn tuloksena voi olla minikokoisia tietokoneita, joissa RAM-muistia on korvattu paljon vakaammalla nanokokoisella MRAM-muistilla.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
