Viidennen polven mobiiiverkot tulevat käyttöön noin 10 vuoden päästä. Niissä liikkuu merkittävästi nykyistä enemmän dataa osin aivan uusilla taajuuksilla. - Nyt ryhdytään tutkimaan uusia verkkokonsepteja ja -käyttötapoja, sanoo Nokia Solutions & Networksin tutkimusjohtaja Lauri Oksanen.
Eilen oli tärkeä päivä 5g-tutkimuksen kannalta, kun Euroopn komission johdolla perustettiin 5GPPP-yhteisö organisoimaan tulevien 5g-verkkojen tutkimusta. Oksasen mukaan aikaa uuden kehittämiseen on, sillä nykyinen 4g on hyvä järjestelmä.
Itse asiassa 4g eli LTE ja sen evoluutioversiot (ensi vaiheessa LTE-Advanced) tulevat olemaan tulevien 5g-verkkojen makrosolujen perustekniikkaa. Uutta radiotietä suuriin soluihin ei olla kehittämässä. Muilta osin moni asia on 5g:n osalta auki.
Oksasen mukaan vuonna 2020 mobiiliverkoissa kulkee dataa tuhat kertaa enemmän kuin vuonna 2010. Siihen päästään myös nykyisillä 4g-tekniikoilla. Sen jälkeen tarvitaan uusia ratkaisuja ja uusia taajuusalueita. - Taajuuksissa pitää mennä millimetrialueelle. Nyt mittaamme ja simuloimme, jotta 70-90 gigahertsin alueen käyttökelpoisuus selviäisi, Oksanen kertoi.
Datamäärän kasvu tulee sekä käyttäjien määrän kasvusta – pian kaikki ovat mukana mobiiliverkoissa – mutta ennen kaikkea siitä, että verkkoon liitettyjen laitteiden määrä kasvaa kymmeniin miljardeihin.
Wlanin ja solukkoverkkojen yhteiskäyttö tulee olemaan olennainen osa tulevia 5g-verkkoja. Wifiä ollaan jo viemässä 60 gigahertsin alueelle, mutta NSN:n visiossa 70-90 gigahertsin alue kuulostaa paremmalta.
- Meidän mielestä 5g-verkoissa pitäisi käyttää lisensoituja taajuuksia. Vapailla taajuuksilla ei voida aina taata riittävää kapasiteettia ja datanopeutta, Oksanen perustelee.
Yhä pienemmät solukoot tulevat olemaan myös leimallisia 5g:lle. Millimetritaajuuksilla yhden pienen tilan voisi peittää yhdellä reitittimellä, mutta iso auditorio voisi vaatia kymmentä taiuseampaa tukiasemaa. Selvää on, että tällaisen heterogeenisen verkon pitää järjestyä toimimaan automaattisesti.
Oksanen uskoo, että 5g-standardointi käynnistyy vuoden 2015 lopulla. Valmista voisi tulla 2018-2019 aikoihin. Näillä näkymin tekninen standardointi tehdää 3GPP-järjestön työryhmissä 3g- ja 4g-verkkojen tapaan.
- Ainakaan vielä ei ole tullut esille syitä, minkä takia näin ei tehtäisi. 4G:n osalta järjestössä tehtiin todella hyvää työtä.
Kaupallisessa käytössä 5g-verkot voisivat olla joskus 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla. - Silloin meillä tulee olemaan liikkeelläkin käytössämme vähintään sadan megabitin datayhteys, Oksanen visioi. Nyt tällaista nopeutta ei ole edes kovin monessa kiinteässä nettiliittymässä.
Nokia AVA (Analytics and Virtual Assistant) on Nokian kehittämä tekoälyalusta. Se on suunniteltu auttamaan palveluntarjoajia hallitsemaan ja optimoimaan verkkoaan sekä tarjoamaan parempaa asiakaspalvelua ja tukea. Nyt uusittu AVA leikkaa tukiasemien virrankulutusta.
Linux-jakelujen tarkkaa määrää on vaikea antaa, sillä uusia luodaan ja olemassa olevia muokataan koko ajan. On kuitenkin arvioitu, että tällä hetkellä saatavilla on yli 600 erilaista Linux-jakelua. Näitä ovat suositut jakelut, kuten Ubuntu, Debian, Fedora, CentOS ja Arch Linux, sekä vähemmän tunnetut jakelut, jotka on räätälöity tiettyihin tarkoituksiin, kuten tietoturvaan, koulutukseen, multimediatuotantoon ja pelaamiseen.
Kyberturvallisuusyhtiö Fortinetin FortiGuard Labs julkaisi äskettäin Global Threat Landscape -puolivuotisraporttinsa, jossa kartoitettiin vuoden 2022 jälkipuoliskolla yleisimmin esiintyneitä uhkia ja verkkorikollisten menettelytapoja. Raportti paljastaa verkkorikollisten kierrätysinnon lisääntyneen – vanhaa koodia vahvistetaan ja täydennetään aiempaa useammin
Intel on yrittänyt tunkeutua modeemien markkinoille niin 3G-, 4G- kuin 5G-aikakaudella. Nyt tarina saa vihdoin päätöksen, kun prosessorijätti myy 5G-modeemien liiketoimintansa Mediatekille. Jäljelle vain pieni 4G-modeemibisnes Fibocomin kanssa, joka on päättymässä vuonna 2025.
Sveitsiläinen LEM on tuonut markkinoille uuden CAB 1500 -virta-anturinsa, joka tarjoaa luokkansa parhaan suorituskyvyn akun varaustason tarkkaan mittaamiseen. Anturin avulla autojen litiumioniakkujen hallintajärjestelmien suunnittelijat voivat maksimoida sähköajoneuvojen autonomisen toimintasäteen.
Edistyneet kuljettajaa avustavat järjestelmät (ADAS) ja autonominen ajo voivat onnistua, kun ajoneuvoa ympäröivä ympäristö tunnistetaan tehokkaasti autonomisen navigoinnin mahdollistaviin algoritmeihin. Tässä käytetään useita anturimenetelmiä, joiden tiedot yhdistetään yhteen täydentämään toisiaan ja tarjoamaan redundanssia. Näin jokainen tekniikka voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja tarjota paremman yhdistetyn ratkaisun.
