Viidennen polven mobiiiverkot tulevat käyttöön noin 10 vuoden päästä. Niissä liikkuu merkittävästi nykyistä enemmän dataa osin aivan uusilla taajuuksilla. - Nyt ryhdytään tutkimaan uusia verkkokonsepteja ja -käyttötapoja, sanoo Nokia Solutions & Networksin tutkimusjohtaja Lauri Oksanen.
Eilen oli tärkeä päivä 5g-tutkimuksen kannalta, kun Euroopn komission johdolla perustettiin 5GPPP-yhteisö organisoimaan tulevien 5g-verkkojen tutkimusta. Oksasen mukaan aikaa uuden kehittämiseen on, sillä nykyinen 4g on hyvä järjestelmä.
Itse asiassa 4g eli LTE ja sen evoluutioversiot (ensi vaiheessa LTE-Advanced) tulevat olemaan tulevien 5g-verkkojen makrosolujen perustekniikkaa. Uutta radiotietä suuriin soluihin ei olla kehittämässä. Muilta osin moni asia on 5g:n osalta auki.
Oksasen mukaan vuonna 2020 mobiiliverkoissa kulkee dataa tuhat kertaa enemmän kuin vuonna 2010. Siihen päästään myös nykyisillä 4g-tekniikoilla. Sen jälkeen tarvitaan uusia ratkaisuja ja uusia taajuusalueita. - Taajuuksissa pitää mennä millimetrialueelle. Nyt mittaamme ja simuloimme, jotta 70-90 gigahertsin alueen käyttökelpoisuus selviäisi, Oksanen kertoi.
Datamäärän kasvu tulee sekä käyttäjien määrän kasvusta – pian kaikki ovat mukana mobiiliverkoissa – mutta ennen kaikkea siitä, että verkkoon liitettyjen laitteiden määrä kasvaa kymmeniin miljardeihin.
Wlanin ja solukkoverkkojen yhteiskäyttö tulee olemaan olennainen osa tulevia 5g-verkkoja. Wifiä ollaan jo viemässä 60 gigahertsin alueelle, mutta NSN:n visiossa 70-90 gigahertsin alue kuulostaa paremmalta.
- Meidän mielestä 5g-verkoissa pitäisi käyttää lisensoituja taajuuksia. Vapailla taajuuksilla ei voida aina taata riittävää kapasiteettia ja datanopeutta, Oksanen perustelee.
Yhä pienemmät solukoot tulevat olemaan myös leimallisia 5g:lle. Millimetritaajuuksilla yhden pienen tilan voisi peittää yhdellä reitittimellä, mutta iso auditorio voisi vaatia kymmentä taiuseampaa tukiasemaa. Selvää on, että tällaisen heterogeenisen verkon pitää järjestyä toimimaan automaattisesti.
Oksanen uskoo, että 5g-standardointi käynnistyy vuoden 2015 lopulla. Valmista voisi tulla 2018-2019 aikoihin. Näillä näkymin tekninen standardointi tehdää 3GPP-järjestön työryhmissä 3g- ja 4g-verkkojen tapaan.
- Ainakaan vielä ei ole tullut esille syitä, minkä takia näin ei tehtäisi. 4G:n osalta järjestössä tehtiin todella hyvää työtä.
Kaupallisessa käytössä 5g-verkot voisivat olla joskus 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla. - Silloin meillä tulee olemaan liikkeelläkin käytössämme vähintään sadan megabitin datayhteys, Oksanen visioi. Nyt tällaista nopeutta ei ole edes kovin monessa kiinteässä nettiliittymässä.
Helsinkiläinen ohjelmistokehitykseen erikoistunut IT-yhtiö Rakettitiede jatkoi kannattavaa kasvuaan viime vuonna. - Olemme onnistuneet rekrytoimaan kokeneita osaajia ja tarjoamaan heille juuri oikeanlaisia toimeksiantoja, sanoo toimitusjohtaja Juha Huttunen.
Sotilaskäytössä kentällä tarvitaan IP65-luokitusta – eli täyttä suojaa pölyä ja roiskevettä vastaan – jotta laitteet kestävät vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Mutta entä jos laitteeseen täytyy liittää lisälaitteita, kuten radiot, LAN-verkot tai muut kenttävarusteet? Usein suojaus menetetään heti, kun portit avataan. Panasonic on ratkaissut tämän ongelman esittelemällä maailman ensimmäisen lisälaitesovittimen, joka säilyttää IP65-luokituksen myös käytön aikana.
Tekoälyä tuodaan nyt vauhdilla mikro-ohjaimiin. Ajan myötä kaikista päätelaitteiden ML-sovelluksiin tarkoitetuista mikro-ohjaimista tulee hybridilaitteita, joissa yhdistyvät CPU ja NPU. Tämä kehitys on väistämätöntä.
Bristolin yliopiston ja Northrop Grummanin tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen galliumnitridiin (GaN) perustuvan transistoriarkkitehtuurin, joka voi merkittävästi parantaa tulevien 6G-verkkojen nopeutta, tehokkuutta ja signaalinlaatua. Löydös julkaistiin Nature Electronics -lehdessä.
