Englantilaisen Warwickin yliopiston tutkimuksen mukaan lämpöä voidaan muuttaa sähköksi tehokkaammin käyttämällä atomin ohuita nanolankoja. Warwickin fysiikan laitoksen tutkijat yhteistyössä Cambridgen ja Birminghamin yliopistojen kanssa ovat havainneet, että tehokkaimmat lämpösähköiset materiaalit voidaan toteuttaa muotoilemalla ne ohuimmiksi mahdollisiksi nanolangoiksi.
Tohtori Andrij Vasylenko Warwickin yliopiston fysiikan laitokselta sanoo, että päinvastoin kuin kolmiulotteinen materiaali, eristetyt nanolangat johtavat vähemmän lämpöä ja enemmän sähköä samanaikaisesti. - Nämä ainutlaatuiset ominaisuudet antavat ennennäkemättömän tehokkuuden lämmön/sähkön muuntamisesta yksidimensionaaleissa materiaaleissa.
Yhdistetyssä teoreettisessa ja kokeellisessa tutkimuksessa tutkijat kykenivät paitsi määrittämään suoran riippuvuuden mallin koosta ja nanorakenteesta saadusta rakenteesta, mutta myös osoittamaan kuinka tätä tekniikkaa voidaan käyttää termosähköisen tehokkuuden säätelyyn tinatelluridin muokatussa nanolangassa. Nanolangan halkaisija on 1-2 atomia.
Tutkijoiden mukaan tämä avaa mahdollisuuden uuden sukupolven lämpösähköisten generaattoreiden luomiseen, mutta myös vaihtoehtoisten ehdokasmateriaalien etsimiseen termosähköisille runsaiden ja myrkyttömien kemiallisten alkuaineiden joukosta.
Toisaalla MIT:n tutkijat ovat löytäneet keinon lisätä merkittävästi lämpösähköistä tehokkuutta topologisten puolimetallien tutkimuksen kautta. Toisin kuin useimmilla kiinteillä materiaaleilla topologisilla puolimetalleilla ei ole kaistaeroa. Se mahdollistaa elektronien siirtymisen helposti korkeampiin energiakaistoihin kuumennettaessa. Toisaalta myös aukot kerääntyvät materiaalin kylmälle puolelle ja siten kumoavat elektronien vaikutuksen. Tämä tuottaa lopulta hyvin vähän energiaa.
Warvickin ja MIT:n tutkimuksissa huomattiin, että vahvassa magneettikentässä elektronit ja aukot voi saada liikkumaan vastakkaisiin suuntiin. Magneettikentän tosin pitää olla äärimmäisen vahva ja tutkijoiden seuraava tavoite onkin toteuttaa ilmiö realistisimmilla magneettikentillä.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 11.6.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
